Hyppää sisältöön

Uhanalaisten lajien kansainvälinen ja EU:n sisäinen kauppa ja sitä koskevat luvat (CITES)

AJANKOHTAISta

SYKEn uudet syke.fi-sähköpostiosoitteet on otettu käyttöön

Suomen ympäristökeskus SYKEn sähköpostiosoitteet on muutettu @syke.fi-päätteisiksi. Entiset @ymparisto.fi-päätteiset osoitteet toimivat vielä jonkin aikaa.

CITES-asioiden yhteydenotot pyydämme lähettämään osoitteeseen cites@syke.fi.

 

KORONA-INFO

Koronaviruksen COVID-19 -epidemian aikana me CITES-toimiston väki olemme etätöissä, mutta vastaanotamme ja käsittelemme hakemuksia ja sähköpostia normaalisti. Vastaamme myös puhelimeen normaalisti. Poikkeustila voi joissakin tapauksissa aiheuttaa viiveitä lupien toimituksissa.

 

BREXIT-INFO

Iso-Britannia ja brexit – vaikutukset CITES-listatuille eläin- ja kasvilajeille

CITES-säännöt muuttuvat 1.1.2021 lähtien, jolloin Iso-Britanniaa (Englanti, Skotlanti, Wales) koskevat samat säännöt kuin muitakin EU:n ulkopuolisia maita. Lähetettäessä tai kuljetettaessa CITES-lajia tai sitä sisältävää tuotetta Suomen ja Iso-Britannian välillä vaaditaan vuodenvaihteen jälkeen sekä CITES-vienti- että tuontiluvat.

Pohjois-Irlantia kohdellaan jatkossakin samoin kuin EU-maita, eli CITES-vienti- ja tuontilupia ei vaadita. Sen sijaan Pohjois-Irlannin ja Iso-Britannian väliseen vientiin ja tuontiin vaaditaan CITES-vienti- ja tuontiluvat.

Iso-Britannian myöntämät EU:n sisäiset CITES-todistukset eivät ole voimassa enää vuodenvaihteen jälkeen. Tarvittaessa Suomen ympäristökeskus voi myöntää tilalle uuden todistuksen.

Linkkejä/EU

Linkkejä/UK

cites.gif
CITES-logo © CITES.org

 

CITES-yleissopimus (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Flora and Fauna) on yksi maailman laajimmista kansainvälisistä ympäristön- suojelusopimuksista. Se sääntelee yli 35 000 uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden (nk. yksilöt) kauppaa.

Sääntely koskee paitsi luonnossa eläviä myös vankeudessa syntyneitä, tarhattuja ja keinotekoisesti lisättyjä eliöitä.

CITES-sopimus tuli voimaan vuonna 1975 ja sen on allekirjoittanut 183 maata. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 1976.

World Wildlife Day -logo

YK:n Maailman luonnonvaraisten eläinten ja kasvien päivää vietetään 3. maaliskuuta
World Wildlife Day

Miksi tarvitsemme CITES-sopimuksen ja miten se toimii

CITES-sopimuksen tarkoituksena on suojella luonnonvaraisia kasveja ja eläimiä valvomalla niillä käytävää kauppaa. Sopimukseen on liitetty lajeja, joiden on todettu uhanalaistuneen tai jotka ovat vaarassa tulla uhanalaisiksi niillä käytävän kansainvälisen kaupan seurauksena. 

Kauppaa valvotaan pääasiassa eriasteisin tuonti- ja vientirajoituksin riippuen lajin uhanalaisuudesta ja siitä kuinka paljon sen kannat kestävät käyttöä. Käytännössä kauppaa valvotaan maiden ympäristöviranomaisten myöntämien, tullissa esitettävien kirjallisten lupien avulla.

CITES-sopimus on toimeenpantu EU-maissa EU:n omalla CITES-lainsäädännöllä. EU:n rajat ylittävän kaupan lisäksi EU-lainsäädäntö sääntelee myös yhteisön sisäistä uhanalaisten lajien kauppaa. Kaupalla tarkoitetaan ostamista, ostajaksi tarjoutumista, hankkimista kaupallisiin tarkoituksiin, kaupallisessa tarkoituksessa näytteille asettamista, käyttöä hyötymistarkoituksissa sekä myyntiä, hallussapitoa myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista tai myymistä varten kuljettamista.

EU:n ulkopuolella kukin sopimuksen osapuolimaa on toimeenpannut sopimuksen omalla lainsäädännöllään. Eläinten ja kasvien tuonnissa, viennissä ja kaupassa on aina noudatettava sekä tuonti- että vientimaan CITES-sääntelyä muuta lainsäädäntöä unohtamatta.

Mihin tarvitsen CITES-luvan

CITES-sääntelyn alaisessa kaupassa liikkuu mm. eksoottisia lemmikkieläimiä, koristekasveja, matkamuistoja, nahka- ja turkistuotteita, kosmetiikkatuotteita, lääkevalmisteita ja elintarvikkeita. Sääntely koskee paitsi sopimuksen alaisten lajien ja tuotteiden kanssa tekemisissä olevia yrityksiä myös yksityishenkilöitä (esim. lemmikkieläinten omistajat, Internet-kauppaa tekevät, metsästäjät, turistit).

CITES-lupamenettely -sivuilla kuvataan lupamenettely luvan tarpeen selvittämisestä lähtien. CITES-lajiliitteet ja lajihakupalvelut -sivuilla opastetaan käyttämään lajiliitteitä, joissa on lueteltu CITES-sääntelyn alaiset kasvit ja eläimet.

Eläimiä ja eläintuotteita kuljettavien ja kauppaavien kannattaa lisäksi perehtyä Eläimet ja CITES -sivuihin ja kasveja kuljettavien ja kauppaavien vastaaviin Kasvit ja CITES -sivuihin. Jos luonnonlääkkeet kiinnostavat, kannattaa tutustua sivuun Lääkevalmisteet, rohdot ja CITES. Matkailijoiden suositellaan tutustuvan CITES matkailijoille -sivustoon.

Lupahakemuksen jättäminen

Tuotiin ja vientiin vaadittavat CITES-luvat voidaan myöntää vasta kun luvan hakija on toimittanut lupaviranomaiselle täytetyn ja allekirjoitetun lupahakemuksen.
Osoite: Suomen ympäristökeskus SYKE, CITES-asiat, Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki.

Lisätietoja

Harry Helmisaari, Marja Pylvänäinen ja Stella From, sähköposti; cites@syke.fi, puh. 0295 251 000 (vaihde), faksi 09 549 02 791.

Julkaistu 28.6.2013 klo 10.17, päivitetty 26.11.2020 klo 12.38