Hyppää sisältöön

Pohjavesien tilan seuranta

Pohjavesien tilan seuranta
 
Yhdennetty valtakunnallinen pohjavesiseurantaverkko tuottaa sekä geohydrologista perustietoa pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluista, laadusta ja muodostumisesta luonnontilaisilta alueilta, jotka edustavat erilaisia ilmasto-, maasto- ja maaperäoloja sekä lisäksi tietoa geologisten ja hydrogeologisten tekijöiden sekä ihmisen toiminnan vaikutuksista pohjaveden laatuun ja määrään. Lisäksi valtakunnallisilla seuranta-asemilla seurataan maankosteutta, roudan syvyyttä, lumipeitteen paksuutta ja suotautuvan veden määrää. Pohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua seurataan noin 90 pohjavesiasemalla eri puolilla Suomea.

Seurantasarjojen perusteella pystytään arvioiman pohjaveden määrän ja laadun paikallisia ja ajallisia vaihteluita sekä niiden vuorovaikutusta. Valtakunnalliset pinnankorkeushavainnot on käynnistetty 1970-luvun alkupuolella ja vedenlaadun seuranta 90-luvulla. Seuranta-asemien sijaitessa mahdollisimman luonnontilaisilla alueilla, voidaan vedenlaatutuloksia osittain pitää kansallisina luontaisina taustapitoisuuksina. Ihmisen toiminnan vaikutukset näkyvät kuitenkin monin tavoin asemien seurantasarjoissa.

Hydrogeologinen laatuseuranta

Pohjaveden laatua seurataan pääsääntöisesti 2-4 kertaa vuodessa otettavin näyttein ensisijaisesti aseman yhteydessä olevasta lähteestä, mutta lähteen puuttuessa muovisesta havaintoputkesta. Pohjavesiasemilta haetaan näytteitä erillisen eritellyn taulukon mukaisesti, koska seuranta-asemien näytteenotto-ohjelma vaihtelee. Näytteenottojen ajankohta määräytyy pohjaveden pinnankorkeuden vuodenaikaisvaihtelun mukaisesti, joka eroaa alueellisesti ja osittain myös hydrologisen vuosittaisen vaihtelun mukaan. Tavoitteena on vähintään saada yksi näyte, kun pohjaveden pinnat ovat alimmillaan ja yksi kun pinnat ovat ylimmillään. Ehdotettu näytteenottohaarukka, kun neljä kertaa vuodessa, on tammi–helmikuu, huhti–toukokuu, elo–syyskuu sekä loka–marraskuu; kaksi kertaa vuodessa: huhti–toukokuu ja elo–syyskuu. Poikkeuksellinen kolme kertaa vuodessa ehdotetaan tammi–helmikuu, huhti–toukokuu ja elo–syyskuu. Tarkempi ajankohtainen suureiden ja muuttujapakettien luettelo saatavilla pyydettäessä. (Frekvenssi 2-4/Rotaatio 1 tai 6)

Maa- ja metsätalouden hajakuormitusseuranta (MaaMet)

Tapauskohtaisesti ja osittain rotaatioperusteella analysoidaan jokaiselle seurantapaikalle oman erillisen näytteenotto-ohjelman mukaan. Frekvenssi 1-2 / Rotaatio 1

Liukkaudentorjunnan seuranta

Valtakunnallisen kloridiseuranta ja pohjaveden kloridipitoisuuden erityisseurannan näytteenotot, erillisen näytteenotto-ohjelman mukaan.

Vaarallisten ja haitallisten aineiden seuranta

Jatkuvaluonteisia ja osittain rotaatioperusteella valittavia muuttujapaketteja tapauskohtaisesti.

Pohjavesitietojärjestelmä (POVET)

Havainnot tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) ylläpitämään pohjavesitietojärjestelmään (POVET).

 

Lisätietoja

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

MaaMet ja VHS-seuranta

Ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

 

Julkaistu 12.6.2019 klo 0.25, päivitetty 12.6.2019 klo 0.25