Vesitilanne ja ennusteet

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta. Tule testaajaksi!

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Selite

 

 

Jokien vedenpinnat korkealla Lounais-Suomessa ja länsirannikon vesistöissä (Tulvakeskus 17.1.)

Alkuviikon sateet nostivat jokien vedenkorkeuksia Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesistöissä, sekä Pohjanmaan rannikkojoissa. Vedenpinnat ovat nyt kääntymässä laskuun Vaasan eteläpuolisella alueella, mutta pohjoisempana ne saattavat paikoin nousta vielä parin päivän ajan. Leudon ja sateisen talven seurauksena suurten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskitason yläpuolella lukuun ottamatta Saimaata. Lue lisää vedenkorkeudesta tai tutustu hydrologisiin havaintoihin.

Lapissa lunta paikoin paljon, hallien kattojen lumikuormaa syytä tarkkailla (13.1.2020)

Kittilä–Ivalo-alueella lumikuorma on poikkeuksellisen suuri ja edelleen kasvussa. Raskas lumikuorma on mahdollinen ongelma suurille hallirakennuksille. Niiden lumikuormaa olisi syytä keventää.

Tammikuussa sää lauhtui, ja lumet sulivat lähes kokonaan Oulu–Jyväskylä–Savonlinna-linjan eteläpuolelta. Pohjoiseen lunta satoi lisää, ja siellä lunta on paikoitellen tavallista enemmän.  Lisää lumitilanteesta

Pohjaveden pinnat ajankohdan keskiarvojen yläpuolella (17.1.)

Pienissä ja keskisuurissa pohjavesimuodostumissa on pohjavesivarannot täydentyneet leudon ja sateisen talven seurauksena ja pohjaveden pinnat ovat suuressa osassa maata ajankohdan keskiarvoja korkeammalla. Lisää pohjavesistä

Varovaisuutta jäillä liikuttaessa: Etelä- ja Keski-Suomessa jäänpaksuus vaihtelee järven eri osissa (16.1.)

Lauhana jatkuneen sään takia useilta jäänpaksuusmittauspaikoilta Etelä- ja Keski-Suomesta Pielistä myöten on kantautunut tietoa, että vesistöjen jäänpaksuus vaihtelee huomattavasti ranta-alueiden ja selkäosien tai virtavesipaikkojen välillä. Jääkerros koostuu tavallisesti kantavasta, kirkkaasta teräsjäästä ja hauraasta kohvajäästä, ja joillakin järvillä haurampaa kohvajäätä on ollut teräsjäätä paksumpi kerros. On siis syytä muistaa, että jään kantavuuden erot eri osissa järveä ovat nyt suuret ja jäillä liikkuvien tulee olla erittäin varovaisia. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kirkasta ja kantavaa teräsjäätä on oltava vähintään 5 cm jalan kulkevan ihmisen kulkureitillä. Vesisade ja nollan yläpuolella oleva lämpötila voivat haurastuttaa jäätä nopeasti ja vaikeuttaa sen kantavuusarviointia.  Lue lisää vesistöjen jäänpaksuudesta

Lisätietoa

Julkaistu 17.1.2020 klo 15.38, päivitetty 17.1.2020 klo 15.41