Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Järvien pinnat vielä korkealla ja lähellä tulvarajoja (Tulvakeskus 30.3.)

Järvien vedenkorkeudet ovat koko maassa Lappia lukuun ottamatta selvästi ajankohdan keskitason yläpuolella ja osin poikkeuksellisen korkealla. Suuret järvet jatkavat paikoin vielä nousuaan, mutta osa jo laskussakin vähäsateisen jakson myötä. Laskujokien virtaamat pysyvät suurina vielä pitkään. Saimaan pinnan nousu jatkuu lisäjuoksutuksista huolimatta normaalivyöhykkeen ylärajalle maaliskuun loppuun mennessä. Kymijoen vesistössä Päijänteen vedenkorkeuden nousu on pysähtynyt Kalkkisen suuren juoksutuksen vuoksi. Puula voi nousta tulvarajalle vielä lähiviikkoina. Satakunnassa Säkylän Pyhäjärvi pysyy säännöstelyn ylärajan yläpuolella pitkään maksimijuoksutuksesta huolimatta, mutta sen pinta on jo laskussa. Eurajoella Euran kirkonkylän kohdalla vedenpinta on tulvarajan tuntumassa. Kokemäenjoen vesistöalueen vedenpinnat pysyvät korkealla todennäköisesti toukokuuhun asti. Lohjanjärvi on laskenut jo 10 cm tulvahuipusta Karjaanjoella, mutta se on vielä selvästi maaliskuun lopun tavanomaisen tason yläpuolella.

Alkuviikosta on ennustettu vähäsateista, ja viileää, mikä pitää pienien rannikkovesistöjen virtaamat laskussa. Viikon loppupuolelle on ennustettu sateita etenkin lounais- ja etelärannikolle, jonka johdosta jokien virtaamat voivat kasvaa hieman. Järvien ja laskujokien rannoilla kannattaa huolehtia laitureiden ja veneiden huolellisesta kiinnityksestä.

 

Etelä- ja Lounais-Suomi (27.3.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat jatkavat pienenemistään maaliskuun lopussa sateiden jäädessä vähiin ja sään kylmetessä. Huhtikuun alkupäivinä runsaammat sateet ovat mahdollisia ja virtaamat saattavat kääntyä kasvuun. Nummenjoella ja Kiskonjoen Kirkkojärvellä vedenkorkeudet ovat viimein laskeneet tulvarajan alapuolelle pysyttyään sen tuntumassa aina marraskuusta alkaen.

Järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet pääosin laskuun, mutta ovat edelleen selvästi ajankohdan tavanomaista korkeammalla. Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on viimein laskussa, mutta edelleen lähes 10 cm säännöstelyn ylärajan yläpuolella. Tämän hetken ennusteen mukaan se laskee rajan alapuolelle huhtikuun puolivälin tienoilla, juoksutus Eurajokeen Kauttuan padolta pysynee maksimissaan siihen asti. Siten myös Eurajoen vedenpinta Euran keskustassa pysyy edelleen tulvarajan tuntumassa ja mikäli huhtikuun alkupuolella tulee runsaita sateita, juoksutusta saatetaan joutua pienentämään. Painio on jatkanut laskuaan, mutta on edelleen noin metrin ajankohdan tavanomaista ylempänä.

Hiidenvesi ja Lohjanjärvi ovat ajankohtaan nähden korkealla, mutta laskussa. Hiidenvesi on tällä hetkellä 75 cm ja Lohjanjärvi noin 65 cm tyypillistä maaliskuun lopun tasoa ylempänä. Seuraavan kahden viikon aikana niiden ennustetaan laskevan 15-20 cm. Juoksutus Lohjanjärvestä Mustionjokeen pysyy edelleen maksimissaan, noin 50 m3/s. Tuusulanjärvi on vähän ajankohdan keskimääräistä alempana ja pysynee seuraavalla viikolla lähellä nykyistä. Luonnontilainen Artjärven Pyhäjärvi on puolisen metriä ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä ja jatkaa laskuaan, seuraavan kahden viikon aikana se laskee ennusteen mukaan 5-10 cm. Vaikka järvi on ollut marraskuusta asti selvästi keskimääräistä korkeammalla, se saattaa kesäksi jäädä keskimääräistä alemmaksi, kun kevättulvat jäävät pieniksi vähäisen lumen määrän vuoksi.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (26.3.)

Vuoksen vesistöalueella lauha ja sateinen talvi on pitänyt useiden jokien ja järvien vedenkorkeudet vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkealla, monin paikoin jopa ajankohdan ennätystasolla. Lumen vesiarvo on vesistöalueen itäisimpiä ja pohjoisimpia osia lukuun ottamatta tavallista pienempi ja monin paikoin lunta ei ole lainkaan. Kevättulvien ennustetaankin jäävän useimmissa järvissä tavallista pienemmäksi. Vesistön koillisosassa lunta on jopa keskimääräistä enemmän ja tulvat voivat nousta selvästi tavallista suuremmiksi.

Saimaan vedenkorkeus on lauhan ja sateisen talven johdosta noussut yli puoli metriä joulukuun alusta lähtien ja on nyt 40 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Saimaalla aloitettiin helmikuussa poikkeusjuoksutukset kevään ja kesän tulvariskin pienentämiseksi. Ennusteen mukaan vedenkorkeus jatkaa nousua, jota kertyy toukokuun loppuun mennessä 5-30 cm.

Pielisen vedenkorkeus on noussut 70 cm ajankohdan keskitason yläpuolelle. Vedenkorkeus ei ole koskaan aiemmin ollut maaliskuun lopulla näin korkealla vuodesta 1911 alkavalla havaintojaksolla. Lisäksi Pielisen valuma-alueella on paikoin keskimääräistä suurempi lumen vesiarvo, minkä vuoksi kevättulvasta ennustetaan selvästi tavallista suurempaa.

Kallaveden pinta on vajaat puoli metriä ajankohdan keskitason yläpuolella, mutta vähäsateisesta säästä johtuen laskussa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan luminen sulannan myötä hieman keskimääräistä pienempään kevättulvahuippuun toukokuussa.

Kaakkois-Suomen pienissä vesistöissä jokien virtaamat ovat pienentyneet lauhan talven aikaisista virtaamahuipuista. Simpelejärven vedenkorkeus on yhä noin 30 cm ajankohdan keskitason yläpuolella, mutta laskussa. Simpeleenjärven ja Kiteenjoen valuma-alueilla lumimäärät ovat hyvin vähäisiä ja Jänisjoellakin kevättulvasta ennustetaan tavallista pienempää.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (23.3.)

Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Vuodenaikaan nähden leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat poikkeuksellisen suurina koko talven. Lunta on kertynyt vain vähän ja alueen eteläisimmät osat ovat lähes lumettomia. Monessa järvessä vedenpinta on nyt vuodenaikaan nähden  havaintohistorian ennätystasolla, ja aiempi ennätys ylittyy paikoin selvällä marginaalilla. Kyse on siis vain vuodenajan ennätyksistä, mutta eräissä järvissä pinta on jo keskimääräistä kevään ja alkukesän vedenkorkeushuippua ylempänä.  

Päijänteen pinta on 80 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä, noin 10 cm tulvarajaksi katsotun tason alapuolella. Kalkkisen juoksutus on nostettu hyvin suureksi, ja näillä näkymin vedenkorkeuden nousu on pysähtynyt. Kymijoen virtaama Kuusankoskella on 540-570 m3/s ja erittäin lähellä suurinta tähän aikaan vuodesta mitattua virtaamaa vuodesta 1970 alkavalla havaintojaksolla. Tulvarajaksi on määritelty 480 m3/s.

Vesistöalueen pohjoisosassa monien järvien vedenpinnat ovat hyvin korkealla ja järvien lähtövirtaamat ovat suuria, mikä osaltaan pitää Päijänteen tulovirtaaman runsaana. Keitele on noin 50 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Ennusteen mukaan Keiteleen pinta pysyy lähimmät pari viikkoa suunnilleen nykyisellä tasollaan, mutta kääntynee jossain vaiheessa huhtikuuta taas nousuun. Keiteleen vedenkorkeus on pian ylempänä kuin kertaakaan aiemmin vastaavanana kalenterivuoden ajankohtana peräti vuodesta 1886 alkavalla havaintojaksolla. Keiteleen yläpuolisessa vesistössä Kivijärven pinta on jo laskussa mutta edelleen lähes puoli metriä ylempänä kuin koskaan aiemmin tähän aikaan vuodesta sinä aikana, kun Kivijärveä on 80-luvun alulta lähtien säännöstelty.

Pielavesi-Nilakka ja Konnevesi ovat 30-35 cm ajankohdan keskitason yläpuolella, mikä Pielavedellä on korkeampi taso kuin koskaan ennen maaliskuussa vuodesta 1934 alkavalla havaintojaksolla. Näiden järvien vedenkorkeuksissa muutokset ovat ennusteen mukaan vähäisiä ennen huhtikuun puoliväliä. Myös Mäntyharjun reitin järvet ovat korkealla: Puula on vajaat 50 cm, Vuohijärvi runsaat 30 ja Kyyvesi jopa 60 cm keskimääräistä korkeammalla. Kyyveden pinta on ylittänyt vuodesta 1909 alkavan havaintojakson ajankohdan ennätyskorkeuden. Suuret muutokset pinnankorkeuksissa eivät ole lähiviikkoina todennäköisiä.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (26.3.)

Kokemäenjoen vesistöalueella tulvatilanne on viimein helpottamassa. Marraskuusta alkaen sateita on tullut paikoin jopa lähes kaksi kertaa tavanomaista enemmän, mutta maaliskuun loppupuolella sateet ovat jääneet vähemmälle. Loimijoen sademäärä marraskuun alusta tähän päivään on ollut lähes 400 mm, kun keskimääräinen sademäärä samalla jaksolla on noin 200 mm. Sateet ovat tulleet pääosin vetenä, joten luonnontilaisten järvien pinnat ovat nousseet poikkeuksellisen korkealle. Ainakin lähipäivien sademäärä on vähäinen ja jokien virtaamat pienenevät.

Talven aikana Pirkanmaan suurimpien säännösteltyjen järvien säännöstelylupiin on haettu poikkeuslupia, jotta Kokemäenjoen vesitilanteeseen on voitu riittävästi vaikuttaa. Pakollisten kevätkuoppien tekeminen Näsi- ja Pyhäjärveen on voitu poikkeuslupien turvin ohittaa, kun vähäisen lumen määrän vuoksi sen sulamisen aiheuttamaan kevättulvaan ei ole tarvetta varautua. Myös Kyrösjärven säännöstelyyn on myönnetty poikkeuslupa, mutta tilanteen helpottaessa suuremmille juoksutuksille ei enää ole todennäköisesti tarvetta. Sastamalan Mouhi- ja Kiikoisjärvien säännöstelyyn on niin ikään poikkeusluvat, joiden turvin niiden vedenkorkeuksia ei tarvitse laskea niin alas, että olisi vaikeuksia saada järviä nousemaan kesäkorkeuksiin kevään kuluessa.

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat viimein kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Suurin osa niistä on maaliskuun aikana ollut koko havaintojaksonsa maaliskuun ennätyskorkeudella. Längelmäveden reitin järvet ovat 55-65 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla, mutta kääntymässä hitaaseen laskuun. Ennusteen mukaan ne pyvyvät kuitenkin vielä seuraavan kuukauden ajan melko lähellä nykyistä tasoa. Keurusselkä on laskenut helmikuun lopun huipustaan 20 cm, mutta on edelleen yli 75 ajankohdan keskimääräistä ylempänä. Tarjanne on laskenut 15 cm ja on nyt 70 cm keskimääräistä korkeammalla. Järvet pysyvät tavallista korkeammalla todennäköisesti ainakin toukokuuhun asti, mutta erot tasoittunevat kesään mennessä kevättulvien jäädessä vähäisen lumen määrän vuoksi pieniksi.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat pienentyneet ja järvien vedenkorkeudet laskeneet. Isojärven vedenkorkeus laskee tämän hetken ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon aikana 20-30 cm sateiden jäädessä vähiin ja sään viiletessä ensi viikolla.

Pohjanmaa (30.3.)

Virtaamat Pohjanmaan joissa ovat ajankohdalle tyypilliset ja pysyvät lähellä nykytasoaan lähipäivät. Alueen eteläosa on lumeton eikä Keski-Pohjanmaallakaan ole kuin alle puolet tavanomaisesta lumimäärästä. Oulun eteläpuolisella alueella kevättulvasta on tulossa selvästi keskimääräistä pienempi. Iijoella toukokuun alkupuolelle ennustetusta tulvasta odotetaan selvästi keskimääräistä suurempaa.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan säännöstellyissä järvissä tehdään tavallista pienempi kevätalennus sillä lunta on niin vähän. Tätä varten on mm. Lapuanjoella haettu poikkeuslupia. Järvien pinnat ovat tavanomaista korkeammalla. Helmikuun lopulla Lappajärven pinta oli korkeammalla kuin kertaakan kesän 1982 jälkeen. Tästä pinta on laskenut noin 20 cm. Pinta on metrin ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja laskee hitaasti seuraavan viikon aikana. Kuortaneenjärven pinta on lähellä ajankohdan tyypillistä tasoa, Patanan tekoaltaassa tehdään noin 2 m viime vuotista pienempi kevätkuoppa, sillä lunta on niin vähän. Hautaperän tekojärven pinta Kalajoella on yleensä tähän aikaan vuodesta lähes 2 metriä alempana. Pohjois-Pohjanmaan säännösteltyjen järvien pinnat on saatu laskuun 1-2 kk tavanomaista myöhemmin.

Iijoen virtaama on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen suuri. Alueen virtaamat ovat lievässä laskussa, mutta pysyvät edelleen keskimääräistä suurempina. Lauha talvi on saanut myös järvien pinnat poikkeuksellisen korkealle, ja Pudasjärvi, Jongunjärvi ja Jaurakkajärvi ovat edelleen ajankohdan ennätyskorkeuksissa. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat noin 27-40 m3/s. Lumen sulaminen alkaa nostaa vedenpintoja Iijoen alueella ennusteiden mukana huhtikuun puolivälin jälkeen. Alueella on paljon lunta, ja koska vedenpinnat ovat valmiiksi korkealla, kevään tulvasta odotetaan keskimääräistä suurempaa.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (26.3.)

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat alkukevään keskitasoa korkeammalla sateisen syksyn ja lauhan talven vuoksi Oulujoen vesistöalueella. Lumen vesiarvo on vesistöalueella 180 mm, joka on 25 mm keskiarvoa suurempi. Kainuun pohjoisosissa lunta on harvinaisen paljon ajankohtaan nähden. Hyrynsalmen reitin kevättulvista ennustetaan runsaan lumitilanteen vuoksi keskimääräistä suurempia, Sotkamon reitillä tulva on ennusteen mukaan keskimääräinen tai hieman suurempi. Sulamiskauden sää ratkaisee lopulta tulvien suuruuden.      

Oulujärven vedenkorkeus on ajankohdan keskitasoa korkeammalla, muut säännöstellyt järvet ovat tavanomaisissa alkukevään korkeuksissa. Järvien pinnat laskevat vielä joidenkin viikkojen ajan kunnes ne kääntyvät nousuun lumen sulannan alkamisen myötä suunnilleen huhtikuun loppupuoliskolta alkaen. Jokien virtaamat ovat suuria runsaiden juoksutusten vuoksi ja ennusteen mukaan esimerkiksi Oulujoen virtaama Merikosken kohdalla pysyy suurena, noin 500 m3/s tai yli, koko kevään ajan. 

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat monin paikoin ajankohdan keskitasojensa yläpuolella. Kainuun suuret järvet ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla. Lentua ei ole ollut v.1911 alkaneen havaintojaksonsa aikana näin korkealla maaliskuun lopulla. Järvien vedenkorkeudet pysyvät lähellä nykylukemiaan lähiviikot. 

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven vedenkorkeudet pysyvät lähellä nykylukemiaan sulamiskauden alkuun asti. Järvien vedenkorkeudet ovat noin 10-15 cm maaliskuun lopun keskitasojaan korkeammalla. Lumen vesiarvo on alueella noin 260 mm, kun se tavallisesti tähän aikaan vuodesta on noin 170 mm. Lunta on paikoin jopa poikkeuksellisen paljon. Järvien pinnat nousevat ennusteen mukaan keväällä selvästi keskimääräistä tulvaa korkeammalle, Kitkajärvellä saatetaan hyvinkin nousta kevään 2015 tulvakorkeusennätyksen tasolle tai sen yli. Myös Oulankajoen virtaaman ennustetaan kasvavan keväällä selvästi tavanomaista kevättulvahuippua suuremmaksi. 

Lappi (26.3.)

Lapissa useimpien jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypilliseen tapaan pieniä. Sää jatkuu talvisena koko Lapissa ja jokien virtaamat pysyvät nykyisellään.

Lumen vesiarvo on Lapissa monilla alueilla jo suurempi kuin kertaakaan aiemmin maaliskuussa viimeksi kuluneella 60 vuoden jaksolla. Paatsjoen ja Kemijoen vesistöalueilla lumen vesiarvot ovat jo paikoin n. 300 mm. Nämä lumen määrät ovat jo yhtä suuria kuin tällä 60 vuoden ajanjaksolla koko talven suurimmat arvot ovat olleet. Talven jatkuessa vielä useamman viikon ajan on todennäköistä, että näillä alueilla tehdään talven lumiennätyksiä. Erityisesti Kemi-, Ounas- ja Ivalojoella on mahdollisuus erittäin suuriin tulviin olemassa, mutta kevättulvan suuruuteen vaikuttavat lumen vesiarvon lisäksi kuitenkin myös sulamiskauden sää. Jos lämpötila vaihtelee suuresti niin, että välillä on pakkasta ja välillä hyvin lämmintä, voi sulaminen jakautua moneen osaan ja tulvahuippu jäädä valtavallakin lumimäärällä pieneksi.

Tornionjoen vesistöalueella lumen vesiarvot ovat hieman pienempiä kuin Paatsjoen ja Kemijoen vesistöissä, mutta sielläkin ollaan lähellä maaliskuun ennätystä. Myös Tornionjoella tämän vuoden kevättulvat voivat olla suuria.

Inarijärven vedenpinta on noin 20 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Suuren lumimäärän sulamiseen varaudutaan laskemalla loppukevään vedenkorkeutta tavanomaista alemmaksi. Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat hitaassa laskussa, joka jatkuu kevääseen asti.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 30.3.2020 klo 16.31