Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta. Tule testaajaksi!
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Jokien vedenpinnat korkealla Lounais-Suomessa ja länsirannikon vesistöissä (Tulvakeskus 20.1.)

Viime viikon sateet nostivat jokien vedenkorkeuksia Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesistöissä, sekä Pohjanmaan rannikkojoissa. Vedenpinnat kääntyivät laskuun Vaasan eteläpuolisella alueella, mutta tällä viikolla jatkuva epävakainen sää saattaa nostaa niitä uudelleen. Vaasan pohjoispuolisella rannikolla vedenpinnat ja virtaamat nousevat hieman lähipäivien aikana.

Leudon ja sateisen talven seurauksena suurten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskitason yläpuolella koko maassa lukuun ottamatta Saimaata ja Lappia. Myös Saimaan ennustetaan nousevan keskitason yläpuolelle tammi-helmikuun vaihteessa. Muista järvistä mm. Lohjanjärvi on edelleen säännöstelyrajan tuntumassa, Pyhäjoen Pyhäjärvi on ajankohtaan nähden korkealla, ja sekä Lappajärvi että Keurusselkä ovat ennätyksellisen korkealla.

 

Etelä- ja Lounais-Suomi (15.1.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pysyneet ajankohtaan nähden suurina. Keskiviikon sateet saavat virtaamat jälleen kasvuun lämpimän sään jatkuessa. Eurajoen vedenkorkeus Euran keskustassa on sateiden myötä nousussa ja saattaa nousta lähelle tulvarajaa. Perniönjoen vedenkorkeus on pysynyt korkealla ja vesi nousee alueen alaville pelloille. Myös Nummenjoki on noussut uudelleen ylittäen rajan, jolla vesi nousee pelloille. Loppuviikon sademäärät jäävät vähäisiksi ja virtaamat pienenevät hiljalleen.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan tavanomaista korkeammalla. Hiidenveden pinta on laskenut 25 cm joulukuun huipustaan, mutta on edelleen noin 25 cm ajankohdan tavanomaista tasoa ylempänä. Ennusteen mukaan se pysyy seuraavalla viikolla nykyisellään tai nousee hieman. Lohjanjärvi on laskenut joulun jälkeen noin 15 cm ja on 5 cm säännöstelyn ylärajan alapuolella. Seuraavan kahden viikon ajan se pysyy nykyisellä tasolla. Juoksutus Mustionjokeen on edelleen suuri, 45 m3/s. Tuusulanjärven pinta on pysynyt vähän ajankohdan keskitasoa alempana ja se pysenee samoissa lukemissa myös seuraavalla viikolla. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on laskenut joulusta 30 cm, mutta on vielä noin 35 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Se pysynee tulevan viikon nykyisellään tai nousee hieman.

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut entisestään ja on jo säännöstelyn ylärajan tuntumassa, vaikka juoksutus on yli 10 m3/s. Mikäli Euran keskustassa vesi nousee edelleen, joudutaan juoksutusta pienentämään. Se pidetään kuitenkin mahdollisimman suurena, jotta järven pinta ei nousisi enempää tulovirtaaman pysyessä vielä tällä viikolla suurena. Painion vedenkorkeus on noussut vähän ja se nousee vielä kuluvan viikon aikana. Tällä hetkellä se on lähes 30 cm ajankohdan suositusrajaa korkeammalla.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (16.1.)

Vuoksen vesistöalueella lauha ja sateinen talvi on nostanut useimpien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet selvästi ajankohdan keskitason yläpuolelle. Saimaan vedenkorkeus on vielä keskimääräistä alempana, mutta senkin ennustetaan nousevan helmikuussa ajankohdan keskitason yläpuolelle. Vesistöalueen pohjoisimmassa osassa sateet ovat tulleet enimmäkseen lumena ja lumen vesiarvo on paikoin 30 mm tavallista suurempi. Vesistön eteläosassa lunta ei ole juuri lainkaan.

Saimaan vedenkorkeus on lauhan ja sateisen sään myötä kääntynyt nousuun joulukuun puolivälissä. Vedenkorkeus on vielä 10 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, mutta sen ennustetaan jatkavan nousua ainakin vielä helmikuun ajan. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee 10-25 cm helmikuun loppuun mennessä ja pysyy lopputalven selvästi ajankohdan keskitason yläpuolella.

Pielisen vedenkorkeus on myös nousussa ja nyt ajankohdan keskitasolla. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 15-25 cm helmikuun puoliväliin mennessä.

Kallaveden vedenpinta on 25 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 5-10 cm helmikuun alkuun mennessä. Vedenkorkeuden nousua pyritään hillitsemään Konnuksen tulvakanavasta tehtävillä juoksutuksilla.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (17.1.)

Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä keskimääräistä korkeammalla ja monin paikoin edelleen nousussa. Tavallisesti vedenkorkeudet laskevat tähän aikaan vuodesta. Leuto sää pitää järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden suurina. Lunta on kertynyt vain hiukan vesistön pohjoisimpiin osiin, ja eteläisimmät osat ovat lumettomia.

Päijänteen pinta on noin 20 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja edelleen nousussa.  Helmikuun loppuun mennessä nousua kertynee 10-20 cm. Sateiden ja lämpötilojen lisäksi juoksutuspäätökset vaikuttavat asiaan. Kymijoen virtaama Kuusankoskella on 430-450 m3/s, kun tammikuun puolivälin pitkän aikavälin keskivirtaama on runsaat 300 m3/s. Virtaamaan ei ole odotettavissa lähiviikkoina suuria muutoksia.

Vesistöalueen pohjoisosassa monien järvien vedenpinnat ovat erittäin korkealla. Keitele on 20 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja ennusteen mukaan nousee helmikuun puoliväliin mennessä vielä 15-25 cm. Keiteleen yläpuolisessa vesistössä Kivijärven pinta ei ole koskaan vuodesta 1981 alkavalla havaintojaksolla ollut tammikuussa yhtä korkealla kuin nyt, ja myös Vuos- ja Muuruejärvessä, joista havaintoja on aina vuodesta 1910 alkaen, vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan korkeinta havaintoa.

Pielavesi-Nilakka on noin 15 cm ja Konnevesi vajaat 10 cm ajankohdan keskitason yläpuolella ja hitaassa noousussa. Mäntyharjun reitillä Vuohijärvi ja Kyyvesi ovat noin 15 cm ja Puulan vajaat 10 cm keskimääräistä korkeammalla. Kyyveden nousun ennustetaan vielä jatkuvan, Puulan ja Vuohijärven vedenkorkeuksissa tuskin tapahtuu lähimmän kahden viikon aikana suuria muutoksia.

 

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (14.1.)

Kokemäenjoen virtaamat ovat edelleen suuria, lähellä tulvalukemia. Loimijoki nousi maanantaina alkuvuoden korkeimmalle tasolle, mutta on tiistaina laskenut. Tiistai-illaksi ja huomiselle ennustetut sateet saattavat kääntää sen vielä uuteen nousuun. Myös Porissa vedenkorkeus on nousussa. Merivedenkorkeus nousee Ilmatieteenlaitoksen ennusteen mukaan tiistai-iltana Mäntyluodossa noin 20 cm, mikä nostaa vedenkorkeutta myös joessa. Myös keskiviikoksi on luvassa merivedenkorkeuden nousua. Sää pysyy ennusteiden mukaan lauhana viikon loppuun saakka, mutta keskiviikon jälkeen sademäärä jää vähäisemmäksi.

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksien nousu on jatkunut lauhan sään ja vesisateiden jatkuessa. Ennusteiden mukaan nousu jatkunee pääosin tammikuun loppuun saakka. Suurista luonnontilaisista järvistä Tarjanteen vedenkorkeuden nousu jatkuu edelleen, se on noussut marraskuun alun jälkeen yli metrin verran ja on 55 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Ennusteen mukaan se nousee vielä seuraavan kahden viikon aikana 10-15 cm.

Keurusselän vedenkorkeus on noussut vielä muutaman sentin ja on tällä hetkellä ajankohtaan nähden korkeammalla kuin koskaan vuodesta 1911 alkavalla havaintojaksollaan. Tammikuun aikana se on ollut tämän hetken tasoa korkeammalla neljä kertaa aikaisemmin, viimeksi vuonna 2009. Ennusteen mukaan Keurusselkä nousee tämän viikon aikana vielä 2-5 cm.

Mallasvesi, Längelmävesi, Iso-Roine ja Kukkia ovat 25-30 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla oltuaan pitkään - ja vielä joulukuun alkupuolella - selvästi keskimääräistä alempana. Tammikuun loppuun mennessä niiden ennustetaan nousevan 5-10 cm nykyisestä.

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien nousua on pystytty hillitsemään ja osin laskemaan voimakkaiden juoksutusten avulla. Kyrösjärven juoksutus on poikkeusluvalla lähes neljä kertaa ajankohdan tyypillistä suurempi, mutta järvi on silti noussut taas viimeisen viikon ajan. Juoksutus pysyy suurena niin pitkään, kun järven tulovirtaama on suuri. Myös Pyhä- ja Näsijärven sekä Vanajaveden juoksutukset ovat edelleen suuria.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat kasvaneet viimeisen viikon aikana ja ovat ajankohdan tavanomaisia lukemia suurempia. Myös järvet ovat osin keskimääräistä korkeammalla, esimerkiksi vesistön pohjoisosan Karvianjärvi on vuodesta 1968 alkavan havaintojaksonsa ajankohtaan nähden toiseksi korkeimmalla tasolla. Isojärven vedenkorkeus on noussut viikossa lähes 20 cm ja nousee ennusteen mukaan vielä 5-10 cm kuluvan viikon loppuun mennessä.

Pohjanmaa (17.1.)

Alkuviikon sateet nostivat Vaasan eteläpuolisen rannikon jokien pinnat lähelle keskimääräistä tulvakorkeutta, mutta nyt joet ovat kääntymässä laskuun. Lapväärtinjoen pinta on ollut yhtä korkealla viimeksi 2015. Sateet ja lumen sulaminen ovat nostaneet jokien pinnat korkealle myös Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan joissa. Nekin ovat ennusteiden mukaan kääntymässä laskuun, mutta virtaamat pysyvät seuraavan viikon aikana suurina, ajankohtaan nähden huomattavasti tavanomaista suurempina.

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat monin paikoin nousseet säännöstelyn ylärajalle. Kuortaneenjärven pinta on 25 cm ja Lappajärvi 75 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Hautaperän tekojärven pinta Kalajoella on yleensä tähän aikaan vuodesta 1.5 metriä alempana. Pohjois-Pohjanmaan säännösteltyjen järvien pinnat saadaan kääntymään laskuun vasta 1-2 kk myöhemmin kuin tavallisesti, pääosin vasta helmikuun puolella.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat hieman tavanomaista suurempia, ja pääsääntöisesti ne ovat hitaassa laskussa joka jatkuu seuraavan viikon. Pudasjärvi, Jaurakkajärvi ja Jongunjärvi ovat 20-60 cm keskimääräistä korkeammalla, mutta laskussa. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat noin 22-25 m3/s..

 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (17.1.)

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat keskitasoa korkeammalle sateisen syksyn vuoksi Oulujoen vesistöalueella. Marras-joulukuussa vesistöalueen lumen vesiarvo kasvoi ajankohtaan nähden tavallista suuremmaksi, mutta tammikuussa lumen vesiarvo ei ole juurikaan kasvanut vaihtelevan sään vuoksi. Ennusteen mukaan sää kylmenee ensi viikolla, joten valunta pienenee hiljalleen.  

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat pääosin lähellä keskimääräisiä vedenkorkeuksiaan. Hyrynsalmen reitin Vuokkijärven pinta on yli 100 cm ja Kiantajärven noin 50 cm alkuvuoden keskitasoaan ylempänä. Säännösteltyjen järvien pinnat kääntyvät tammikuussa talvelle tyypilliseen laskuun.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat monin paikoin ajankohdan keskitasojensa yläpuolella. Kainuun suurista luonnontilaisista järvistä Lammasjärvi on 30 cm ja Lentua 15 cm alkuvuoden keskitasoaan ylempänä. Järvien vedenkorkeudet voivat nousta vielä 2-10 cm tammikuun aikana, mutta kääntyvät laskuun lähiviikkoina.

Kuusamon seudulla lämpötilat pysyvät pakkasella, joten Kitkajärven ja Muojärven vedenkorkeudet jatkavat hidasta laskuaan. Järvien vedenkorkeudet ovat sateisen syksyn vuoksi 5-10 cm tammikuun puolivälin keskitasojaan korkeammalla. Lumen vesiarvo on alueella noin 160 mm, kun se tavallisesti tähän aikaan vuodesta on noin 90 mm eli lunta on selvästi keskimääräistä enemmän. Tämän perusteella myös kevättulva voi olla keskimääräistä suurempi. 

Lappi (20.1.)

Lapissa jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Lapissa sään ennustetaan pysyvän talvisena seuraavien päivien ajan ja jokien virtaamat pysyttelevät nykyisen suuruisina. Lunta on kertynyt Lappiin ajankohtaan nähden tavanomaista enemmän. Eteläisintä Lappia lukuun ottamatta, Lapissa mitatut lumen vesiarvot ovat mittaushistorian suurimpien tammikuun arvojen joukossa.

Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 10 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät lähellä nykyistä tasoaan ja ovat lähellä viimevuotista vastaavan ajankohdan tasoaan.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 20.1.2020 klo 12.20