Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Jokien vedenkorkeudet laskevat tai pysyvät nykytasoillaan (Tulvakeskus 22.9.)

Viime viikkoisen myrskymatalapaineen tuomat runsaat sateet näkyvät kohonneina vedenkorkeuksina Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Pohjois-Savossa. Jokien vedenkorkeudet ovat laskussa, mutta Kainuun ja Pohjois-Savon luonnontilaiset järvet nousevat vielä kuun vaihteeseen asti. Lähipäiville ei ennusteta runsaita sateita, joten jokien vedenkorkeudet laskevat tai pysyvät lähellä nykytasojaan koko maassa. Loppuviikolle ennustetut sateet voivat kasvattaa jokien virtaamia Lapin alueella.  

Pirkanmaalla suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat vähäsateisen kevään ja kesän johdosta tavallista alempana. Esimerkiksi Tarjanteen vedenkorkeus on 35 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vaasan, Kokkolan, Jyväskylän ja Tampereen väliin jäävällä alueella sekä Ahvenanmaalla pohjavedenpinnat ovat pääosin 20–60 cm ajankohdan keskiarvojen alapuolella. 

Etelä- ja Lounais-Suomi (22.9.)

Syynkuun jälkipuolisko on ollut vähäsateinen etelärannikolla, minkä johdosta jokien vedenpinnat ovat kääntyneet laskuun ja järvien vedenkorkeudet eivät ole juuri muuttuneet viime viikosta. Lounais-Suomessa on satanut vähemmän ja vedenkorkeudet ovat pysyneet paikoin alhaalla. Etelä- ja lounaisrannikon jokien virtaamat pienenevät edelleen lähipäivinä, koska tämän viikon sateiden ennustetaan jäävän pääosin vähäisiksi.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitason tuntumassa ja se säilyttää tasonsa ennusteen mukaan lokakuun alkupuolelle. Painion vedenpinta ei ole juuri muuttunut edellisviikon tasostansa ja se on nyt noin 10 cm ajankohdan tavanomaisen tason yläpuolella. Sen ennustetaan nousevan hieman seuraavan kahden viikon aikana.

Lohjanjärven ja Hiidenveden pinnat eivät ole enää muuttuneet syyskuun alusta. Hiidenvesi on ajankohdan keskitason tuntumassa, Lohjanjärvi vastaavasti noin 15 cm ajankohdan mediaanin yläpuolella. Kummankaan järven pinnat eivät juuri muutu ennusteen mukaan lokakuun puolelle siirryttäessä. Tuusulanjärven pinta on laskenut takaisin ajankohdan mediaanitason lähelle ja se pysynee nykytasollaan seuraavat kaksi viikkoa.  Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven pinta on noussut noin 10 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolelle sateiden vaikutuksesta ja sen ennustetaan jatkavan hidasta nousua lokakuun aikana.

Vuoksen vesistö ja Kaakkois-Suomi (17.9.)

Myrskymatalapaine on tuonut runsaita sateita ja lisännyt valuntaa Vuoksen vesistön pohjoisosissa. Pohjois-Savossa luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat olleet nousussa jo viime viikon suurten sateiden johdosta ja voivat nousta pienen kevättulvan korkeudelle lähipäivien aikana. Suurista järvistä Kallaveden vedenkorkeus kääntyy nousuun ja Pielisen vedenkorkeuden lasku tasaantuu runsaiden sateiden vaikutuksesta.

Saimaan vedenpinta ont ajankohdan keskitasolla. Ennusteen mukaan Saimaan pinta laskee syksylle tyypilliseen tapaan lokakuun puoliväliin asti, mutta voi tämän jälkeen kääntyä nousuun tavallista aiemmin sateisen alkusyksyn johdosta.

Kallaveden pinta on noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 10-40 cm lokakuun loppuun mennessä ja pysyvän loppusyksyn ajan selvästi tavallista korkeammalla.

Pielisen vedenkorkeus on 15 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Kesälle tyypillinen vedenkorkeuden lasku on nyt pysähtynyt ja vedenpinnan ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa parin seuraavan viikon ajan.

Kaakkois-Suomessa Simpelejärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa. Syyskuun runsaat sateet ovat tulleet kuivaan maaperään eikä ole lisännyt vielä merkittävästi valuntaa. Melakko-Loitimon vedenpinta on nostettu jo loppusyksylle tyypilliselle tasolle.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (21.9.)

Kymijoen vesistöalueella vesitilanne on yleisesti ottaen vuodenaikaan nähden tavanomainen. Suurimpien järvien Päijänteen ja Keiteleen vedenpinnat ovat kuitenkin keskimääräistä alempana. Viimeiksi kuluneiden 60 päivän sadesumma on ollut lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa.

Päijänteen pinta on runsaat 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja jatkaa laskuaan. Lokakuun puoliväliin mennessä laskua kertynee vielä 10-15 cm. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtamaa ovat lähellä ajankohdan mediaaniarvoja.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 15 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Pielavesi-Nilakan ja Konneveden pinnat ovat juuri hiukan nousseet ja ovat noin 5 cm ajankohdan mediaaneja korkeammalla. Ennusteen mukaan Pielaveden ja Konniveden nousu jatkuu hitaana, Keiteleen vedenkorkeudessa muutokset ovat lähiviikkoina erittäin vähäisiä.

Saarijärven reitillä osa järvistä laski vähäsateisen elokuun aikana varsin alhaiselle tasolle, mutta nyt useimpien alueen järvien pinnat ovat nousussa. Mäntyharjun reitin järvissä vesitilanne on vuodenajalle tyypillinen eikä suuria muutoksia pinnankorkeuksiin ole lähiviikkoina odotettavissa.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (18.9.)

Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat ajankohdan tyypillisissä lukemissa tai vähän sitä pienempiä. Viimeisen kuukauden sademäärät ovat olleet lähellä ajankohdan keskimääräistä. Seuraavan viikon aikana sateet jäävät sääennusteiden mukaan vähiin ja muutokset vesitilanteessa ovat vähäisiä. Syyskuun lopussa runsaampien sateiden todennäköisyys on suurempi ja virtaamatkin voivat kääntyä kasvuun.

Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat edelleen jatkaneet osin hidasta laskuaan. Valkeakosken voimalaitoksen juoksutuksen rajoittamista jatketaan, kun Mallasveden pinta on käynyt alkuviikolla jo ohjeellisen korkeuden NN+83,64 m alapuolella. Valkeakosken kokonaisjuoksutus on 15 m3/s ja Längelmäveden reitin järvet ovat 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Tarjanteen pinta on laskenut viikossa vielä pari senttiä ja on yli 40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Keurusselkä on tällä hetkellä 25 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Ennusteiden mukaan vedenkorkeudet pysyvät syyskuun lopussa tämän hetken tasolla tai nousevat hieman.

Suuret säännöstellyt järvet Tampereen Pyhäjärvi, Näsijärvi ja Vanajavesi ovat pysyneet ajankohdan tavanomaisilla tasoilla eikä muutoksia ole juurikaan odotettavissa. Juoksutukset ovat tavanomaisia syksyn arvoja pienempiä.

Karvianjoen vesistöalueella syyskuun alkupuoliskon sademäärä on ollut keskimääräistä suurempi, mutta elokuussa sateet jäivät vähiin. Jokien virtaamat ovat kasvaneet vähän ja järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan tavanomaisia tasoja. Isojärven pinta on ajankohdan keskimääräisellä tasolla, jolla se pysyy ennusteen mukaan seuraavan viikon ajan. Syyskuun lopussa runsaat sateet ovat mahdollisia.

Pohjanmaa (16.9.)

Keskiviikkona saapuva myrskymatalapaine tuo runsaita sateita Pohjanmaan rannikolle ja nostaa jokien vedenkorkeuksia erityisesti Vaasan pohjoispuolisissa vesistöissä. Vedenpintojen nousu saattaa paikoin olla nopeaa ja paikalliset tulvat ovat mahdollisia.

Muutoin Pohjanmaan alueella järvien vedenkorkeudet ovat enimmäkseen alkusyksylle tyypillisissä, alhaisissa lukemissa. Patanan tekojärven pinta on noin 50 cm elokuun puolivälin keskitasoa alempana. Lappajärvi on noin 15 cm ja Kalajärvi 20 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Runsaat sateet nostavat järvien pintoja seuraavan viikon aikana.

Iijoen vesistöalueella jokien vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Keskiviikollle ja torstaille ennustetut runsaat sateet nostavat hieman jokien vedenpintoja varsinkin Iijoen alajuoksulla, mutta varsinaista tulvariskiä ei alueella ole. Kostonjärven juoksutus on n. 22 m3/s ja Irnijärven n. 13 m3/s.

 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (16.9.)

Voimakkaan matalapaineen tuomat runsaat sateet kasvattavat jokien virtaamia ja kääntävät järvien vedenkorkeudet nousuun Oulujoen vesistössä. Sateita saadaan etenkin vesistön eteläosiin, missä sadekertymä kahdelta päivältä voi olla noin 30-60 mm.  

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nyt lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasojaan, poikkeuksena Ontojärvi, jonka vedenkorkeus on 35 cm alkusyksyn keskitason alapuolella. Oulujoen virtaama Merikoskessa on ollut ajankohdalla tavanomaisissa lukemissa, vaihdellen välillä 100-350 m3/s.

Sotkamon reitin säännöstelemättömien järvien vedenpinnat ovat noin 10-20 cm alkusyksyn keskitasojaan korkeammalla. Ennusteen mukaan luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet nousevat sateiden vuoksi noin 5-30 cm lähiviikkojen aikana. 

Kuusamon seudulla Kitkajärvi ja Muojärvi ovat suunnilleen vuodenajan mediaanitasoillaan ja niiden vedenkorkeudet pysyvät lähellä nykytasojaan seuraavien viikkojen ajan. Oulankajoen virtaama on tavanomaisissa alkusyksyn lukemissa.

Lappi (22.9.)

Lapin jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet ovat pääasiassa laskussa viimeisen viikon ollessa vähäsateisempi. Torniojoella virtaama ennustetaan kasvavan tällä viikolla viime päivien sateiden vaikutuksesta. Vesitilanne on useilla alueilla Lapissa vuodenaikaan nähden tavanomainen. Loppuviikolle on ennustettu lisää sateita Pohjois-Suomeen, mikä kasvattanee jokien virtaamia edelleen.

Näätämöjoen vesistöalueen Iijärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa ja Tengeliönjoen järvet ovat vielä osin keskimääräistä ylempänä. Inarijärven pinta on hieman tyypillisen syyskuun loppupuolen tason alapuolella. Kemijärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat lähellä tyypillisiä alkusyksyn korkeuksiaan.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 22.9.2020 klo 16.33