Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Pohjois-Pohjanmaalle sateita, etelämpänä suurten järvien vedenkorkeudet jatkavat laskua (Tulvakeskus 25.8.)

Sunnuntaille suurimpien sateiden ennustetaan tulevan Pohjois-Pohjanmaalle, mikä voi nostaa hieman jokien vedenkorkeuksia. Alkuviikosta sään ennustetaan poutaantuvan, minkä vuoksi vedenkorkeuksien nousu jää vähäiseksi.

Länsi- ja Etelä-Suomesta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella suurten luonnontilaisten järvien pinnat ovat keskimääräistä alempana ja pysyvät matalalla pitkälle syksyyn. Useimpien suurten järvien ennustetaan pysyvän ainakin lokakuuhun asti selvästi tavallista alempana. Keiteleen, Päijänteen ja Saimaan vedenkorkeudet jatkavat laskua ja pysyvät todennäköisesti alkutalveen asti keskimääräistä alempana.

Etelä- ja Lounais-Suomi (21.8.)

Jokien virtaamat ovat pysyneet pieninä paikoin runsaistakin sateista huolimatta. Lounais-Suomessa viimeisen viikon sateet saivat kuitenkin Yläneenjoen virtaaman hienoiseen kasvuun sen pysyttyä koko kesän ajan aivan pohjalukemissa. Suurin osa viime aikojen sateista on imeytynyt kuivaan maaperään. Seuraavan viikon aikana virtaamien kasvua ei ole tämän hetken ennusteiden mukaan odotettavissa.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan tavanomaista alempana. Tuusulanjärven vedenkorkeus on lähes 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja pysyy ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon ajan lähellä nykyistä. Hiidenvesi on yli 20 cm ajankohdan tavanomaista alempana ja Lohjanjärvi ajankohdan keskitasolla. Ennusteen mukaan ne laskevat seuraavan kahden viikon aikana 5-10 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on lähes 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja pysyy vielä seuraavan kahden viikon ajan nykyisellään.
 
Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on lähellä ajankohdan keskitasoa ja laskee ennusteen mukaan elokuun lopulla hieman. Painio on hieman ajankohdan tyypillistä ylempänä ja pysynee elokuun loppuun nykyisellään.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (22.8.)

Vähäsateisen kesän aikana Vuoksen vesistöalueen suurten järvien vedenpinnat ovat painuneet ajankohdan keskitason alapuolelle. Kesäkuun alusta laskettu sadesumma on vesistöalueella runsaat 100 mm, kun vastaavana aikana sataa keskimäärin lähes 200 mm. Ennusteen mukaan suurten järvien vedenpintojen lasku jatkuu vielä ainakin alueen suurimmissa järvissä Saimaassa ja Pielisessä. Useimmissa muissa järvissä pinnankorkeuden muutokset ovat lähimmän kahden viikon aikana vähäisiä.

Saimaan vedenkorkeus on lähes 30 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan pinta alenee lokakuun loppuun mennessä vielä 15-45 cm ja pysyy selvästi keskimääräistä alempana ainakin alkutalveen saakka.

Pielisen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan laskun ennustetaan jatkuvan vähitellen hidastuen syyskuun loppuun asti. Ennusteen mukaan Pielinen on syyskuun lopussa 10-40 cm nykyistä alempana.

Kallaveden vedenkorkeuden lasku on vähitellen hidastumassa. Kallavesi on nyt runsaat 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenpinnan laskua voi kertyä 5-10 cm syyskuun puoliväliin mennessä. Alhaisesta vedenkorkeudesta voi olla haittaa laivaliikenteelle.

Hiitolanjoen vesistöön kuuluvalla Simpelejärvellä ja muualla Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla vesitilanne on pääosin ajankohtaan nähden tavanomainen.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (16.8.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat keskimääräistä alempana. Tilanne on seurausta paitsi tämän kesän vähäisestä sademäärästä, myös viime vuoden kuivuudesta ja siitä, että järvien pinnat jäivät syksyllä selvästi tavanomaista alemmaksi. Kesäkuun alusta laskettu sadekertymä Kymijoen vesistöalueella on vain noin 100 mm, puolet vastaavan jakson keskimääräisestä sadesummasta.

Päijänteen vedenpinta on runsaat 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus jatkaa laskuaan ja alenee syyskuun loppuun mennessä todennäköisimmin vielä 15-25 cm. Kalkkisen säännöstelypadon luukut ovat kiinni ja virtaus tapahtuu pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat keskimääräistä pienempiä. Ennusteen mukaan muutokset virtaamissa ovat lähiviikkoina hyvin vähäisiä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on 35 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka 20-25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Näiden järvien vedenkorkeuksien aleneminen on tässä kuussa tilapäisesti pysähtynyt, mutta ennusteen mukaan laskua kertyy elo-syyskuussa vielä joitakin senttejä, riippuen vesisateista.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven vedenkorkeudet ovat hiukan ajankohtaan mediaanitasojen alapuolella. Kyyveden pinnan ennustetaan laskevan syyskuun puoliväliin mennessä 5-10 cm, Puulan ja Vuohijärven pinnankorkeuksissa muutokset ovat luultavasti tätä vähäisempiä.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (22.8.)

Sateiden myötä Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat kasvaneet hieman viikon aikana. Suurin osa sateista on kuitenkin jäänyt kuivaan maaperään. Myös seuraavalle viikolle on luvassa hieman sateita, mutta virtaamien kasvu jäänee vähäiseksi.

Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan tavanomaista alempana. Suuremmista säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on noin 20 cm ajankohdan mediaania alempana ja laskee tämän hetken ennusteen mukaan vielä syyskuun loppuun mennessä 5-10 cm nykyisestä.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat jo viime vuoden kuivan kesän aikana selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu edelleen kuivana. Längelmäveden vedenkorkeus on noin 20 cm, Iso-Roineen 25 cm ja Tarjanteen 35 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Kukkia on noin 25 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja ajankohtaan nähden alimpana sitten vuoden 1940. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu jo vuoden ajan ja rajoitusta jatketaan edelleen. Tällä hetkellä Mallasveden vedenkorkeus on 20 cm tavanomaista alempana. Vedenkorkeuksien lasku on hidastunut, mutta jatkunee lokakuulle asti.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat selvästi ajankohdan keskimääräistä alempana. Isojärven ja Karhijärven vedenkorkeudet ovat laskeneet kuivan kesän aikana tavoiterajojen alapuolelle. Seuraavan kahden viikon ajan vedenkorkeudet pysyvät nykyisellään. Kuivan maaperän vuoksi sademäärä, joka vaaditaan, että vedenkorkeudet lähtisivät nousuun, on suuri.

Pohjanmaa (19.8.)

Oulun eteläpuolisella Pohjanmaalla vedenkorkeudet ja virtaamat ovat edelleen selvästi tavanomaista pienempiä. Esimerkiksi Lapuanjoen Liinamaassa vedenkorkeus on alempana kuin kertaakaan havaintojaksollaan 1976 lähtien. Jokien virtaamat pysyvät kuivan maaperän vuoksi pieninä tälle viikolle ennustetuista sateista huolimatta.

Järvien pinnat ovat olleet laskussa vähäsateisen kesän aikana, mutta lasku on nyt hidastunut. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 50 cm ja Lappajärven noin 15 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla. Kalajoella Hautaperän tekoaltaan pinta on yli metrin alle ajankohdalle tyypillisen tason. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on laskenut jo 60 cm tavanomaista alemmas. Ennusteen mukaan edellä mainittujen järvien pinnat pysyvät alkaneen viikon aikana nykyisellään.

Iijoella järvien ja jokien vedenpinnat ovat keskimääräisellä tasollaan tai hieman sitä matalammalla, mutta ovat nyt hiljalleen kääntymässä nousuun. Kostonjärven ja Irninjärven vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisiä ja juoksutukset ovat noin 8-10 m3/s.
 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (20.8.)

Vähäsateinen kesä näkyy säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina Oulujoen vesistössä. Viime viikon sateet ovat hidastaneet järvien vedenpintojen laskua ja sää myös jatkuu tällä viikolla epävakaisena ja jokseenkin sateisena. 

Oulujärven vedenkorkeus on kesäajan virkistyskäytöllisen tavoitetason NN+122.50 m tuntumassa ja se pysyy lähellä nykylukemia loppukesän ajan tai laskee hitaasti, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvien pinnat ovat laskeneet 20-25 cm tyypillistä elokuun puolivälin tasoa alemmaksi. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan, vedenkorkeudet ovat 10-15 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat eivät juuri laske nykytasojaan alemmaksi elo-syyskuun aikana. 

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat laskeneet lähelle elokuun tavanomaisia tasoja heinäkuun loppupuolen ollessa normaalia vähäsateisempi. Vedenkorkeudet jatkavat laskuaan hitaasti kesäajalle tyypilliseen tapaan, mutta Kitkajärven pinta pysyy tavanomaista kesätasoa korkeammalla lähiviikkoina.

Lappi (21.8.)

Viime päivien suuret sateet ovat kääntäneet Muonion- ja Tornionjoen vedenkorkeudet nousuun. Virtaamat ovat olleet vähäsateisen kesän johdosta tavallista pienempiä, mutta nousevat nyt ajankohdan keskimääräisen suuruisiksi. Muualla Lapissa jokien vedenkorkeudet ovat ajankohdalle tavanomaisella tasolla. Seuraavien päivien ajan vedenkorkeudet pysyvät pääosin nykyisellä tasollaan.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskussa ja pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on lähellä ajankohdalle tavanomaista tasoaan. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.

 

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 25.8.2019 klo 10.39