Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Lämpenevä sää ja sateet nostavat virtaamia Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla (Tulvakeskus 6.12.)

Nopeasti lämmennyt sää sulattaa lumia Pohjanmaalla sekä maan keski- ja itäosissa. Viikonlopun sateet nostavat virtaamia edelleen etenkin Etelä-Suomessa. Voimakkainta virtaamien nousu on suurimpien sateiden alueella Etelä- Suomessa, missä vesi nousee alavimmille pelloille. Myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla saattavat joet tulvia pelloille. Taivalkoskella Kostonjoella on hyyde nostanut veden kalankasvatuslaitoksen lattialle. Ongelmaa torjutaan yläpuolisen Kostonjärven juoksutusta pienentämällä.

Järvien pinnat ovat korkealla Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa sekä paikoin Lounais-Suomessa. Pohjanmaan ja Keski-Suomen järvien pinnat nousevat lähipäinä, Lounais-Suomessa pinnat ovat laskussa. Keski-Suomessa sijaitsevien Kivijärven sekä Karstulan Pääjärven vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohtaan nähden harvinaisen korkealle.

Syksyn sateet ovat parantaneet suurten järvien vesitilannetta pitkään jatkuneen kuivuuden jälkeen. Järvien pintojen ennustetaan monin paikoin nousevan loppuvuoden aikana ajankohdan tavanomaisen tason tuntumaan, paikoin pienten järvien pinnat ovat jo nousseet ajankohdan tavanomaista ylemmäksi.
 

Etelä- ja Lounais-Suomi (5.12.)

Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat laskeneet viikon takaisten syksyn tulvahuippujen jälkeen. Uskelanjoki, Aurajoki, Sirppujoki ja Eurajoki nousivat marraskuun lopussa syksyn korkeimmalle tasolle lauhan ja sateisen sään vallitessa. Loppuviikolla virtaamien ennustetaan taas kasvavan perjantain ja lauantain sateiden vaikutuksesta, ensi viikon alussa taas kylmeneminen kääntänee ne laskuun. Etelärannikon jokien virtaamat ovat ajankohdan tavanomaista suurempia ja kasvavat taas loppuviikon aikana ennustetuista sateista sään lauhduttua.

Järvien vedenkorkeudet jatkavat pääosin nousua sateiden jatkuessa. Tuusulanjärven pinta on lähellä ajankohdan keskimääräistä ja pysynee myös seuraavan kahden viikon ajan lähellä nykyistä tasoa. Hiidenveden pinta on noin 15 cm ajankohdan tavanomaista ylempänä ja Lohjanjärvi lähellä tavanomaista. Ennustettujen sateiden myötä ne saattavat nousta seuraavan kahden viikon aikana vielä 10-15 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on yli 25 cm ajankohdan keskimääräistä ylempänä ja nousee ennusteen mukaan ensi viikon loppuun mennessä 20-30 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut marraskuun alun jälkeen yli 15 cm ja juoksutus järvestä on kasvatettu nyt 7 m3/s:iin. Ennusteiden mukaan se nousee joulukuun loppuun mennessä 5-10 cm nykyisestä. Painion vedenkorkeus nousi viikossa 30 cm ja pysynee seuraavalla viikolla lähhellä nykyistä tasoa.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (5.12.)

Vuoksen vesistöalueella loppuviikolle ennustettu lauha sää ja runsaat sateet lisäävät valuntaa ja nostavat järvien vedenkorkeuksia. Useiden luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet jo ajankohdan keskitason yläpuolelle. Suurista järvistä Kallavesi on noussut nopeasti jo ajankohdan keskitason yläpuolelle, Pielisen ja Saimaan vedenkorkeudet nousevat hitaammin.

Saimaan vedenkorkeus on noin 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Marraskuun suurten sateiden ennustetaan kääntävän vedenkorkeuden nousuun, jota kertyy 15-40 cm tammikuun loppuun mennessä. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee talven aikana lähelle ajankohdan keskitasoa.

Pielisen vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan ennustetaan nousevan 10-30 cm vuoden loppuun mennessä, jolloin vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa.

Kallaveden vedenkorkeus on 5 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on noussut noin 40 cm marraskuun alusta lähtien. Joulukuussa vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 10-20 cm korkeammalle. Vedenkorkeuden nousua pyritään hillitsemään Konnuksen tulvakanavasta tehtävillä juoksutuksilla.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (3.12.)

Kymijoen vesistöalueella syksyn ja alkutalven sateet ovat kääntäneet järvien vedenpinnat nousuun. Vielä alkusyksyllä huomattavan alhaalla olleet vedenkorkeudet ovat nyt useimmissa järvissä ajankohdan keskitason tuntumassa tai sen yläpuolella.

Päijänteen pinta on noussut ajankohdan mediaanitasolle. Nousua kertyy vuodenvaihteeseen mennessä todennäköisimmin 10-20 cm. Sateiden ja lämpötilojen lisäksi juoksutuspäätökset vaikuttavat asiaan. Päijänteen nousun myötä juoksutusta on lisätty ja myös Kalkkisen luonnonkosken virtaama on kasvanut. Säännöstelypatoa mahdollisesti avataan joulukuussa hieman lisää. Kymijoen virtaama on kasvanut ajankohdalle tyypillisiin lukemiin ja sen ennustetaan edelleen hiukan kasvavan tässä kuussa. Marraskuun sademäärä Päijänteen valuma-alueella oli noin 100 mm, lähes kaksinkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon nähden.

Vesistöalueen pohjoisosan vedenpinnat ovat niinikään nousseet. Pitkään varsin alhaalla ollut Keitele on enää 10 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana ja nopeassa nousussa. Keiteleen yläpuolisen Kivijärven juoksutusta on kasvatettu Hilmon voimalaitoksen remontin valmistuttua ja sateiden lisäksi tämä on kasvattanut Keiteleen tulovirtaamaa. Ennusteen mukaan Keiteleen vedenkorkeus nousee joulukuussa 25-35 cm. Myös Pielavesi-Nilakka ja Konnevesi ovat nousseet ajankohdan keskitason tuntumaan ja nousevat joulukuussa todennäköisesti vielä 10-15 cm.

Mäntyharjun reitillä Puula ja Vuohijärvi ovat ajankohdan mediaanitason tuntumassa ja Kyyvesi on runsaat 5 cm keskimääräistä alempana. Myös tämän alueen järvien vedenkorkeuksien ja jokien virtaamien ennustetaan edelleen nousevan lähiviikkoina.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (5.12.)

Virtaama Kokemäenjoessa on viimeisen kuukauden aikana kasvanut kolminkertaiseksi ja talvitulviin varautuminen on aloitettu. Loimijoen virtaama on käynyt kahteen otteeseen syystulvalukemissa, marraskuun puolivälissä ja lopussa. Sään lauhduttua jälleen ennusteiden mukaisilla sateilla se kasvaa taas viikonloppuna lähelle aikaisempia syksyn huippuja siten, että vesi saattaa taas nousta alaville pelloille. Ensi viikolla sen sijaan on syytä varautua hyydetulvariskin kasvuun, kun ennustettujen pakkasten ja suurten virtaamien yhteisvaikutuksesta hyyteen muodostuminen voi aiheuttaa tulvimista. Juoksutusten rajoittaminen oikealla hetkellä mahdollistaa jääkannen syntymisen Kokemäenjokeen, mikä taas estää hyyteen muodostumista.

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat jatkaneet nousua marraskuun sateiden vaikutuksesta. Sääennusteiden mukaan lauha ja sateinen sää jatkuu myös joulukuun aikana, joten vedenkorkeudet jatkavat nousua vuoden lopulla. Suurissa säännöstellyissä järvissä vesitilanteen muuttuminen märkään suuntaan näkyy etenkin lisääntyneinä juoksutuksina. Kyrösjärvi on noussut vajaassa kuukaudessa noin 60 cm ja suurempia juoksutuksia varten on myönnetty poikkeuslupa, jotta Kokemäenjoen varrella voidaan varautua hyydetulvariskiin. Järven ennustetaan nousevan vielä poikkeusjuoksutuksellakin seuraavan kahden viikon aikana 5-10 cm.

Suurista luonnontilaisista järvistä Tarjanteen vedenkorkeus on noussut reilun kuukauden aikana noin 55 cm ja jatkanee nousuaan joulukuun ajan. Tällä hetkellä vedenkorkeus on jo hieman ajankohdan keskimääräistä ylempänä, kuun loppuun mennessä sen ennustetaan nousevan 30-50 cm. Keurusselän vedenkorkeus on noussut kuukaudessa puolisen metriä ja on tällä hetkellä noin 30 cm keskimääräistä ylempänä. Parissa viikossa se nousee ennusteen mukaan 5-15 cm.

Valkeakosken voimalaitoksen juoksutus palautettiin marraskuun lopussa luonnonmukaiseksi, kun Mallasveden vedenkorkeus on noussut jo lähelle ajankohdan keskitasoa ja sen lasku-uhka on väistynyt. Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat enää 5-10 cm keskimääräistä tasoa alempana, seuraavan kahden viikon aikana niiden ennustetaan nousevan 10-20 cm nykyisestä.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat tavanomaisia joulukuun alun lukemia suurempia ja saattavat kasvaa vielä lähipäivinä. Myös järvet ovat tavanomaista korkeammalla. Isojärven vedenkorkeus nousi marraskuun loppupuoliskon aikana yli 30 cm, mutta on nyt laskenut hieman. Se jatkaa ennusteen mukaan laskua ensi viikolla.

Pohjanmaa (1.12.)

Kylmä ja vähäsateinen sää on hidastanut vedenpintojen nousua ja kääntänyt ne enimmäkseen laskuun Oulun eteläpuolisen Pohjanmaan alueella. Lapuanjoella Liinamaassa vesi nousi lähelle tulvarajaa, mutta on nyt laskussa. Siikajoella ja Kalajoella laskenut vedenpinta on paikoin kääntymässä uudelleen nousuun viikon aikana. Muissa joissa virtaamat ovat jo pääsääntöisesti laskussa.

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat monin paikoin nousseet säännöstelyn ylärajalle. Kuortaneenjärven pinta on 50 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja pysyy tällä tasolla vielä muutamia päiviä. Hautaperän tekojärvi Kalajoella on laskenut lähelle keskimääräistä tasoaan, mutta kääntyy uudelleen nousuun seuraavien päivien aikana. Lappajärvi 40 cm tavanomaista tasoa korkeammalla. Lappajärven pinta jatkaa nousuaan loppukuun aikana vielä 10-20 cm.

Iijoella kylmä sää laskee jokien virtaamia alkuviikosta. Aiemmin sateiden vuoksi nousseet Siuruanjoki ja Livojoki laskevat kohti ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Raasakan virtaama on laskenut lähelle keskimääräistä, ja se jatkaa laskuaan vielä ensi viikolla. Järvien vedenpinnat ovat pääsääntöisesti lähellä keskimääräisiä tasojaan. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat noin 19-20 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (3.12.)

Marraskuun sateinen ja lauha sää on lisännyt valuntaa ja nostanut luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksia. Viime viikolla sateet tulivat lumena ja koko vesistöalueella lumen vesiarvo on kasvanut ajankohtaan nähden hieman tavallista suuremmaksi. Lähipäivinä sään lämpenemisen ennustetaan sulattavan hieman lunta, mutta loppuviikolla pakastuvan sään johdosta valunnan kasvu jää vähäiseksi.

Syksyn sateista huolimatta osa säännöstellyistä järvistä on edelleen keskimääräisiä vedenkorkeuksiaan alempana. Oulujärven vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan tai laskee hieman loppuvuoden aikana juoksutuspäätöksistä riippuen. Sotkamon reitin Nuasjärven vedenkorkeus on 20 cm alle joulukuun alun keskimääräisen vedenkorkeuden. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven pinta on myös 20 cm syksyn keskitasoaan alempana aiemmin syksyllä tehtyjen voimalaitosten huoltotöiden vuoksi.

Loka-marraskuun sateet ovat nostaneet pienten luonnontilaisten järvien pinnat paikoin yli keskimääräisten syystasojen. Myös Kainuun suurista luonnontilaista järvistä Lammasjärvi on noussut 20 cm ajankohdan keskitason yläpuolelle ja Lentua ajankohdan keskitasolle. Molempien järvien ennustetaan kääntyvän joulukuulle tyypilliseen laskuun.

Kuusamon seudulla lämpötilat pysyvät pääosin pakkasella, joten Kitkajärven ja Muojärven vedenkorkeuksien ennustetaan kääntyvät joulukuussa hitaaseen laskuun. Järvien vedenkorkeudet nousivat lokakuun lopun runsaiden sateiden tavallista korkeammalle ja ovat edelleen 10 cm marraskuun lopun keskitasojaan korkeammalla.

Lappi (29.11.)

Lapissa jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Sään ennustetaan pysyvän talvisena koko Lapissa ja jokien virtaamat jatkavat laskuaan kaikissa Lapin joissa. Pakkanen on saanut jokiin muodostumaan jääpeitettä, mikä on nostanut paikoin jokien vedenkorkeuksia.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat Itä- ja Pohjois-Lapissa alle ja muualla pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 25 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden hiukan tavanomaista pienempää. Lokan ja Porttipahdan pinnat jatkavat hidasta laskuaan ja ovat hiukan viimevuotista vastaavan ajankohdan tasoaan alempana.

 

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 6.12.2019 klo 12.21