Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Rannikkojokien pinnat laskussa (Tulvakeskus 27.11.)

Jokien vedenpinnat ovat laskussa lähes koko rannikkoalueella. Vettä on vielä pelloilla Kiskon- ja Karjaanjoen alueella. Ounasjoesta ja Kemijoesta purkautuneista jäälautoista on muodostunut jääpato Rovaniemen alapuolelle Korvanniemen kohdalle. Tilanne on rauhallinen tällä hetkellä. Lähipäivien sää jatkuu vähäsateisena valtaosassa Suomea ja jokien pinnat jatkavat laskuaan. Niiden ennustetaan laskevat ajankohdalle tyypilliselle tasolle joulukuun alkuun mennessä.

Järvien pinnat ovat korkealla etenkin Kainuussa, Koillismaalla ja Länsi-Lapissa. Oulujärvi on noussut sateiden myötä säännöstelyn ylärajan tuntumaan. Kallavesi ja Pielinen ovat noin puoli metriä ajankohdan keskitasoa ylempänä ja Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan nousevan loppuvuoden aikana 30-40 cm.

 

Etelä- ja Lounais-Suomi (24.11.)

Viime viikko oli sateinen etelä- ja lounaisrannikolla, minkä johdosta virtaamat kasvoivat nopeasti. Virtaamahuiput saavutettiin pääosin viikonlopun aikana. Jokien vedenpinnat ovat nyt laskussa, mutta ne ovat vielä tyypillisiä loppusyksyn tasoja korkeammalla. Kiskonjoella ja Karjaanjoella vesi on noussut paikoin pelloille. Espoonjoella vesi on katkaissut kevyenliikenteen väyliä Kirkkojärven ympäristössä. Tämä viikko on ennusteen mukaan vähäsateinen Lounais- ja Etelä-Suomessa, ja virtaamien ennustetaan pienentyvän edelleen.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus ei ole juuri muuttunut viime viikosta, ja se on edelleen ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Juoksutusta on kasvatettu sateiden takia. Ennusteen mukaan Pyhäjärvi pysyy lähellä nykyistä tasoaan joulukuun alkupuolelle. Painion vedenpinta on noussut edellisviikon tasosta noin 50 cm ja se on nyt selvästi marraskuun lopun tavanomaisen tason yläpuolella. Pinta kääntyy laskuun ennusteen mukaan lähipäivinä ja se palanee lähelle viime viikon tasoa joulukuun alussa. Kiskonjoella Kirkkojärven ympäristössä vesi on noussut alavimmille pelloille. Vedenpinnan ennustetaan laskevan tulvatason alapuolelle joulukuun alussa.  

Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenpinnat ovat lähteneet nousuun sateiden vaikutuksesta. Molempien järvien pinnat ovat vielä lähellä ajankohdan keskitasoa. Pintojen nousun ennustetaan jatkuvan joulukuun puolelle. Myös Tuusulanjärven pinta on noussut viime viikon tasosta, mutta se on edelleen ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Tuusulanjärven pinta ei muutu ennusteen mukaan parin seuraavan viikon aikana merkittävästi. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven pinta on noussut viime viikon tasosta, ja se on nyt hieman ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Järven ennustetaan jatkavan nousua vielä tämän viikon loppupuolelle ja kääntyvän sitten hitaaseen laskuun.

Vuoksen vesistö ja Kaakkois-Suomi (24.11.)

Vuoksen vesistöalueen pohjoisosissa luonnontilaisten järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat sateisen syksyn johdosta ajankohtaan nähden tavallista korkeammalla. Suurimpien järvien vedenkorkeudet jatkavat vielä nousua. Esimerkiksi Viinijärven ja Pielisen ennustetaan nousevan vielä 5-15 cm joulukuun puoliväliin mennessä. Saimaan vedenkorkeus jatkaa nousua aina ensi vuoden puolelle.

Kallaveden pinta on noussut 40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylemmäksi. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padolta on aloitettu jo marraskuun alkupuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy lähellä tämänhetkistä tasoa parin seuraavan viikon ajan. Mikäli sää jatkuu leutona ja sateisena, voi vedenkorkeus jatkaa nousua vielä joulukuun alussa.

Pielisen vedenkorkeus on yli puoli metriä ajankohdan keskitasoa ylempänä. Vedenkorkeuden ennustetaan jatkavan nousua joulukuun puoliväliin asti, jolloin vedenkorkeus olisi 5-15 cm tämänhetkistä korkeammalla. Joulukuun lopppupuolella vedenkorkeus kääntyy todennäköisesti laskuun, mutta pysyy koko loppuvuoden varsin korkealla.

Saimaan vedenpinta on kääntynyt nousuun. Vedenkorkeus on nyt noin 15 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan nousua kertyy vielä 20-40 cm tammikuun puoliväliin mennessä, jolloin vedenkorkeus lähestyy jo normaalivyöhykkeen ylärajaa. Saimaan vedenkorkeus pysyy ennusteen mukaan aina kevääseen asti hyvin korkealla.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (25.11.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat nousseet loka-marraskuussa, ja nousua on monin paikoin odotettavissa myös tulevina viikkoina. Suurimpien järvien Päijänteen ja Keiteleen vedenpinnat ovat edelleen hieman keskimääräistä alempana, mutta tilanne on muuttumassa.

Päijänteen noin 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella oleva vedenkorkeus on kääntynyt nousuun. Ennusteen mukaan pinta nousee vuodenvaihteeseen mennessä 5-15 cm, ja nousu jatkunee tammikuussakin. Päijänteen lähtövirtaama on juuri kasvatettu ja se on nyt hieman suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Päijänteen juoksutuksen lisäyksen myötä myös Kymijoen virtaama kasvaa lähipäivinä.

Vesistöalueen pohjoisosan suuret järvet Keitele, Pielavesi-Nilakka ja Konnevesi ovat myöskin nousussa. Keitele on vielä toistaiseksi 5 cm ajankohdan mediaania alempana, mutta joulukuun aikana vedenpinta ylittää ajankohdan keskitason. Konnevesi on runsaat 10 cm ja Pielavesi noin 20 cm keskimääräistä ylempänä, ja nousun ennustetaan jatkuvan ainakin joulukuun puoliväliin saakka.

Puulan ja useimpien muiden Mäntyharjun reitin järvien vedenkorkeudet ovat hieman keskimääräistä ylempänä ja hitaassa nousussa. Puula on noin 5 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (26.11.)

Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat kasvoivat viime viikon lopulla sateiden vuoksi suuriksi, ja vesi tulvi alavimmille pelloille. Tällä viikolla virtaamat ovat olleet pääosin laskussa, joka jatkuu lähipäivinä.

Vesistöalueen luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat edelleen selvästi ajankohdan keskimääräistä alempana, vaikka ovatkin olleet lokakuun puolivälistä lähtien pääosin nousussa. Tarjanteen vedenkorkeus on noussut lokakuun puolivälin jälkeen noin 35 cm, ja on tällä hetkellä noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Ennusteen mukaan se jatkaa nousuaan joulukuun puoliväliin mennessä 15-25 cm verran. Keurusselkä on 15 cm keskimääräistä marraskuun lopun tasoa alempana, ja nousee ennusteen mukaan loppuvuoden aikana 10-30 cm. Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeudet ovat 5-15 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana, ja jatkavat lähiviikkoina nousuaan.

Suurimpien säännösteltyjen järvien Näsijärven, Pyhäjärven, Vanajaveden ja Kyrösjärven vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan tavanomaisia arvoja, ja juoksutukset paikoin hieman tavanomaista suurempia.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös laskussa, joka jatkuu seuraavalla viikolla. Järvien vedenkorkeudet ovat nousseet viime viikon sateiden vuoksi paikoin marraskuun alun huippuja korkeammalla, mutta ovat kääntymässä laskuun joka jatkuu lähiviikkojen ajan.

Pohjanmaa (21.11.)

Sateet nostivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueen joet tulvalukemiin torstaina ja perjantaina.  Vettä nousi pelloille ja metsiin useissa jokilaaksoissa, mutta rakennuksille ei tiettävästi aiheutunut vahinkoja. Jokien vedenpinnat ovat nyt pääsääntöisesti laskussa, mutta lauantain aikana länsirannikolle saapunut sadealue voi kääntää Vaasan seudun joet uudelleen nousuun.

Alueen järvet ovat pääosin tavanomaisella tasolla ja nousevat sateiden myötä. Lappajärven pinta on 15 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla, samoin Pyhäjärvi.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat nousivat marraskuun alun sateiden myötä reilusti keskimääräisiä suuremmiksi. Ne ovat nyt olleet laskussa, mutta kuluvan viikon sateet ovat kääntäneet pinnat uudelleen nousuun. Nousu jää kuitenkin alkukuun tulvahuippua selvästi pienemmäksi. Pudasjärvi on edelleen lähes metrin, Jaurakkajärvi ja Jongunjärvi noin 60-80 cm ajankohdan keskimääräistä ylempänä. Vedenpinnat tulevat pysymään keskimääräistä korkemmalla vielä joulukuun alkuun asti. Irnijärven juoksutus on noin 32 m3/s ja Kostonjärven noin 50 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (24.11.)

Runsassateinen syksy näkyy järvien korkeina vedenpintoina ja jokien suurina virtaamina Oulujoen vesistössä. Oulujärven pinta on noussut lähelle säännöstelyn ylärajaa ja virtaamat Oulujoessa ovat suuria. Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet olivat jo hetken laskussa, mutta viimeisen viikon aikana tulleet sateet sekä lähipäivien sateinen sää nostavat vedenkorkeuksia jälleen. Vedenkorkeudet kääntyvät hiljalleen laskuun marras-joulukuun vaihteessa. 

Myös muiden säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan keskitasojensa yläpuolelle ja juoksutukset niistä ovat suuria. Oulujoen virtaaman ennustetaan pysyvän selvästi keskimääräistä suurempana ainakin ensi vuoteen asti. 

Kuusamon seudulla Kitkajärvi ja Muojärvi ovat noin 25 cm mediaanitasojensa yläpuolella. Vedenkorkeuksien nousu on nyt tasaantunut ja järvien pinnat kääntyvät lähiviikkoina hitaaseen laskuun. Oulankajoen virtaama on laskenut lähelle tavanomaisia marraskuun lukemia.

Lappi (25.11.)

Marraskuun loppupuolen sää on ollut viileä Lapissa, mikä on pienentänyt jokien virtaamia. Vesitilanne on vielä Länsi-Lapissa vuodenaikaan nähden runsasvetinen. Sää jatkuu ennusteen mukaan kylmänä, minkä johdosta jokien virtaamat pienentyvät hiljalleen valuntojen pienentyessä.  

Tengeliönjoen järvien vedenkorkeudet nousivat loppusyksyn runsaiden sateiden vaikutuksesta, mutta ne ovat jo laskeneet 30-50 cm marraskuun alun tasosta. Pinnat ovat edelleen ajankohdan mediaanitasoja korkeammalla. Kontta- ja Miekojärvi ovat vielä lähellä vedenkorkeuden marraskuun havaintohistorian ennätystasoja. Näätämöjoen vesistöalueen Iijärven vedenkorkeus on noussut hieman viime viikon tasosta, ja se on ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Inarijärven pinta on lähellä tyypillistä marraskuun loppupuolen tasoa. Kemijärven pinta on vielä lähellä säännöstelyn ylärajaa, ja juoksutuksia on kasvatettu viime viikosta noin 400 kuutioon sekunnissa. Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat lähellä tyypillisiä loppusyksyn korkeuksiaan.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 27.11.2020 klo 12.08