Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Viime viikon sateet nostaneet vedenpintoja (Tulvakeskus 7.7.)

Viime viikolla Etelä- ja Keski-Suomeen sekä Kainuuseen saatiin runsaita sateita, jotka ovat tasapainottaneet alkukesän vähäsateista tilannetta. Maaperä oli alueella kuivaa ja jokien virtaamat ovat kasvaneet pääosin vain vähän sateiden vaikutuksesta. Etelärannikon pienissä jokivesistöissä sateet ovat kasvattaneet virtaamia hieman enemmän, mutta ne ovat kääntymässä jo laskuun. Tälle viikolle on ennustettu lisää sateita, jotka voivat kasvattaa paikoin virtaamia etelä- ja länsirannikolla.

Maan etelä-, keski- ja länsiosissa järvien vedenkorkeudet ovat paikoin heinäkuun alun keskitasojen alapuolella. Viime viikon sateet tulivat kuivaan maaperään ja niiden vaikutus näkyy järvien vedenkorkeuksissa vain kaikkein runsassateisimmilla alueilla, esimerkiksi Pohjois-Savossa. Nerkoonjärvellä on kasvatettu juoksutuksia sateiden vuoksi. Suurten järvien vedenkorkeuksien lasku hidastuu hetkeksi sateiden vaikutuksesta. Saimaan ennustetaan laskevan loppukesällä ajankohdan keskitasojen alapuolelle.

 

Etelä- ja Lounais-Suomi (7.7.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat kasvaneet hieman viime viikon runsaiden sateiden johdosta. Kesäkuun sadekertymät jäivät pieniksi, minkä johdosta maaperä on ollut kuivaa. Nyt tulleet sateet ovat paikanneet kesäkuussa syntynyttä maankosteuden vajetta. Tälle viikolle on ennustettu lisää sateita, jotka voivat kasvattaa paikoin virtaamia rannikon pienissä joissa.

Järvien vedenkorkeudet eivät ole merkittävästi muuttuneet viime viikosta, ja ne ovat pääasiassa ajankohdan tavanomaisen tason tuntumassa. Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on säilyttänyt viime viikon tasonsa. Tällä hetkellä vedenkorkeus on 20 cm säännöstelyn ylärajan alapuolella ja lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Juoksutusta on edelleen ajankohtaan nähden pieni. Painion pinta on ei ole juuri muuttunut viikon takaisesta. Se on nyt hieman ajankohdan tavanomaisen tason yläpuolella ja pitää nykytasonsa heinäkuun puoliväliin.

Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenkorkeudet ovat pysyneet lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasojaan. Lohjanjärven pinta on lähellä edellisviikon tasoa ja Hiidenvesi hieman noussut. Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenkorkeudet ennustetaan säilyttävän tasonsa ensi viikon lopulle. Tuusulanjärvi on nyt ajankohdan tavanomaisen tason tuntumassa ja se ei juuri muutu kahden seuraavaan viikon aikana. Luonnontilainen Artjärven Pyhäjärvi on hieman noussut sateiden vaikutuksesta. Sen pinta on enää 5 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Pinnan ennustetaan nousevan hieman lisää sateiden johdosta. Mikäli ennustetut sateet toteutuvat, vedenkorkeus voi palata ajankohdan mediaanitason yläpuolelle ennen heinäkuun puoliväliä.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (7.7.)

Viime viikon suuret sateet ovat nostaneet paikoin pienempien jokien ja järvien vedenkorkeuksia. Suurimmat sateet tulivat Iisalmen reitin alueelle, jossa satoi paikoin yli 80 mm kahden vuorokauden aikana ja nostivat esimerkiksi Sonkajärven vedenkorkeutta puolella metrillä. Ennusteen mukaan sää jatkuu epävakaisena, mikä näkyy myös suurempien järvien vedenkorkeusennusteissa. Vähäsateisen kesäkuun aikana vedenkorkeudet ovat olleet laskussa, mutta nyt lasku hidastuu sateiden vaikutuksesta.

Kallaveden vedenkorkeus on vähäsateisen kevään johdosta vielä noin 10 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Viimeisen viikon aikana Kallaveden valuma-alueella on satanut noin 90 mm ja vedenkorkeuden lasku on pysähtynyt. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy lähiviikkojen aikana lähellä nykyistä tasoa. Elokuussa vedenkorkeus on todennäköisesti ajankohdan keskitason yläpuolella, kun normaalisti vedenkorkeus laskee heinä-elokuun aikana noin 30-40 cm.

Pielisen vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja kesälle tyypilliseen tapaan laskussa. Talven poikkeuksellisen korkean vedenpinnan ja tavallista suuremman lumen vesiarvon johdosta Kaltimolla aloitettiin poikkeusjuoksutukset huhtikuun alussa. Kesä-heinäkuun aikana vedenkorkeus palautetaan takaisin luonnontilaista vastaavaksi.

Saimaan vedenkorkeus on vielä sateisen ja lauhan talven jäljiltä 10 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenpinta on laskussa, jota kertyy 10-30 cm elokuun loppuun mennessä. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy kesän ajan lähellä ajankohdan keskitasoa tai laskee hieman sen alapuolelle.

Kaakkois-Suomen pienissä vesistöissä kesäkuun suurimmat sateet ovat osuneet Simpelejärven valuma-alueelle, jossa on satanut jopa yli 100 mm kesäkuun aikana. Simpelejärven vedenkorkeus onkin noussut hieman ajankohdan keskitason yläpuolelle, kun se kesäkuun alussa oli tavallista alempana. Kiteenjoen valuma-alueella sateet ovat sen sijaan jääneet vähäisiksi ja Kiteenjoen virtaama oli kesäkuun lopulla ajankohtaan nähden ennätyksellisen pieni. Kesä-heinäkuun vaihteen sateet ovat kuitenkin kasvattaneet virtaamaa hieman kesäkuun lopusta.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (7.7.)

Kymijoen vesistöalueella kevät ja alkukesä ovat olleet vähäsateisia ja kun lisäksi kevään tulovirtaamat jäivät pieniksi ja viime aikoina haihdunta on ollut runsasta, ovat monien järvien pinnat varsin alhaalla. Kesä-heinäkuun vaihteen suuret sateet muuttivat kuitenkin tilanteen ja ovat nostaneet järvien vedenkorkeuksia tai ainakin hidastaneet merkittävästi kesälle tyypillistä vedenkorkeuden laskua.

Päijänteen pinta on ajankohdan keskimääräisellä tasolla ja vedenkorkeuden ennustetaan laskevan kesälle tyypilliseen tapaan lähiviikkojen aikana.
Kalkkisen juoksutusta on huhtikuusta alkaen vähitellen pienennetty ja se on nyt hieman keskimääräistä pienempi. Suuret sateet ovat lisänneet Kymijoen virtaamaa, joka on nyt lähellä ajankohdan keskimääräisiä lukemia.

Vesistöalueen pohjoisosan suurten järvien Keiteleen ja Pielavesi-Nilakan vedenpinnat ovat vielä 10-15 cm ajankohdan mediaanitasojen alapuolella. Konnnevesi on noussut jo ajankohdan keskitason tuntumaan. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet pysyvät sateisen sään johdosta lähellä nykyistä tasoa heinäkuun aikana, kun normaalisti vedenkorkeudet ovat heinäkuussa laskussa.

Puulan ja muiden Mäntyharjun reitin suurten järvien pinnat ovat lähellä ajankohdan keskitasoa. Myös kesäkuun lopulla poikkeuksellisen alhaalla olleen Synsiän vedenkorkeus on noussut viime viikon suurten sateiden jälkeen ajankohdan keskitasolle.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (30.6.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien vedenpinnat ovat viime päivien sateista hienoisessa nousussa. Helteinen ja vähäsateinen kesäkuu on saanut maaperän kuivumaan, joten virtaamien kasvu jää vielä vähäiseksi. Heinäkuun alkuun ennustettu sateisempi jakso ja helteiden loppuminen saavat vesitilanteen kuitenkin tavanomaisen suuntaan. Mikäli suurimmat sääennusteiden mukaiset sateet toteutuvat, voivat virtaamat kasvaa ensi viikolla reippaamminkin.

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat jatkaneet laskuaan, mutta sateet saattavat paikoin hidastaa laskua heinäkuun alkupuolella. Tarjanne on laskenut jo lähes 60 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alemmaksi, heinäkuun puoliväliin mennessä se laskee ennusteen mukaan 5-10 cm. Keurusselkä ja Kitusjärvi ovat noin 30 cm keskimääräistä alempana. Längelmäveden reitin järvet ovat 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja laskevat ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon aikana 5-10 cm, jos sateet ovat keskimääräisten sääennusteiden mukaisia.

Suuret säännöstellyt järvet Tampereen Pyhäjärvi, Näsijärvi ja Vanajavesi ovat tavanomaisella kesäkuun lopun tasollla, Kyrösjärvi vähän tavanomaista alempana. Suuria vedenkorkeuden muutoksia ei ole lähiaikoina odotettavissa.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat pieniä ja järvien vedenkorkeudet vähän tavanomaisia kesäkuun lopun tasoja alempana. Isojärven vedenkorkeus pysynee heinäkuun alussa lähellä nykyistä tasoa tai nousee vähän.

 

Pohjanmaa (30.6.)

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla jokien virtaamat ovat laskeneet hyvin pieniksi. Monin paikoin virtaamat ovat jo loppukesälle tyypillisellä tasolla. Lapuanjoen Liinamaassa joen pinta ei ole ollut näin alhaalla kesäkuussa 30 vuoteen. Mikäli kesästä tulee vähäsateinen, on alueella tavanomaista suurempi riski kuivuudelle. Alueen järvet ovat kesäkorkeuksissaan. Maaperä on varsin kuivaa, joten sateet imeytyvät pääosin maaperään eivätkä nosta virtaamia merkittävästi.

Iijoen alueella vedenpinnat ja virtaamat ovat laskeneet lähelle tyypillisiä kesälukemia. Ne pysyvät pääsääntöisesti lähellä nykyisiä tasojaan, tosin Livojoella ja Siuruanjoella sade voi hieman nostaa vedenpintoja lähipäivinä. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat noin 15-17 m3/s. Kummankin vedenkorkeus on saavuttanut kesän huippunsa. Kostonjärvi on jo laskussa, Irnijärvi kääntymässä laskuun.

 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (1.7.)

Jokien virtaamat ovat pieniä Oulujoen vesistössä pitkään vähäsateisena ja lämpimänä jatkuneen sään vuoksi. Alkuviikon runsaat sateet imeytyivät kuivaan maaperään, mutta heinäkuun alkupuoli näyttää ennusteessa runsassateiselta, joten valunnat kasvavat lähiviikkoina. Luonnontilaisten järvien vedenpintojen lasku hidastuu sateiden vuoski. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet nousevat heinäkuussa.

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohtaan nähden keskimääräistä alempana ennustettua pienemmiksi jääneiden kevättulovirtaamien ja vähäsateisen kesäkuun vuoksi. Oulujärven vedenkorkeus saavutti virkistyskauden tavoitetasonsa kesäkuun lopulla. Säännösteltyjen järvien juoksutukset ovat pieniä ja myös jokien virtaamat ovat pienempiä kuin alkukesästä keskimäärin. Oulujoen virtaama Merikoskessa on viime viikkoina ollut vain noin 50-150 m3/s.   

Luonnontilaisten järvien pinnat nousivat toukokuun lopulla tavanomaisia kevättulvakorkeuksia korkeammalle, mutta ovat nyt lämpimän ja vähäsateisen sään vuoksi tavanomaisissa kesäkorkeuksissa. Järvien pinnat jatkavat pääosin kesäajalle tyypillistä hidasta laskuaan. Pienempien järvien pinnat saattavat sateiden vuoksi kääntyä hetkeksi nousuun, suurempien järvien vedenpintojen laskua sateet vain hidastavat.   

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven vedenkorkeudet ovat 5-15 cm alkukesän tasojaan korkeammalla keskimääräistä suuremman kevättulvan jäljiltä. Järvien vedenpinnat ovat laskussa, mutta Kitkajärvi voi pysytellä noin 10-20 cm tavanomaisia kesätasoja korkeammalla syksyyn saakka kesän sademääristä riippuen. Oulankajoen virtaama on tavanomaisissa kesälukemissa. 

Lappi (2.7.)

Lapissa jokien virtaamat ovat kasvaneet hieman tämän viikon sateiden myötä. Virtaamat ovat vielä heinäkuun alulle tyypillisen tason tuntumassa. Loppuviikolle ei ole ennustettu merkittäviä sateita Pohjois-Suomeen, mutta jokien vedenpintojen ennustetaan nousevan vielä hiukan. Maaperä on verraten märkä suhteutettuna muuhun Suomeen.

Inarijärven vedenpinta on noin 20 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Se pysynee lähellä nykytasoa heinäkuun ajan. Suuren Kemijärven pinta on laskenut heinäkuun alun tyypillisen tason tuntumaan. Sen ennustetaan laskevan hieman lähiviikkoina. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat tasaantuneet ja ne nousevat hiljalleen heinäkuussa. Molemmat altaat ovat lähellä ajankohdan mediaanitasoa.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 7.7.2020 klo 17.08