Helmi-ohjelman toimeenpano – Pohjois-Savo

Ajankohtaista

Painopisteet 

ELY-keskuksille Helmi-rahoitus tarjosi mahdollisuuden herättää uudelleen eloon luonnonhoitotoimet, jotka ovat resurssien puuttuessa hiipuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä tulee olemaan suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuden kannalta. 

Ideana on, että hoitotoimien toteuttajiksi mm. metsänhoitotoimiin ja laajempaa suunnittelua vaativiin kohteisiin (esim. lintuvesien kunnostus) haetaan yrityksiä ja näin edistetään samalla työllisyyttä. ELY-keskus laatii suunnitelmia, hankkii toteuttajat ja antaa työnohjausta toimijoille. Hoitotoimien toteuttaminen perustuu maanomistajien suostumukseen.  

1. Paahdeympäristöjen hoito   

Paahdeympäristöillä tarkoitetaan harjumetsien sisällä olevia jyrkkiä ja puolipaljaita hiekkaisia elinympäristölaikkuja. Näitä aiemmin yleisiä kohteita uhkaa umpeenkasvu rehevöitymisen seurauksena sekä metsäpalojen ja metsälaidunnuksen puuttuessa. Uhanalaisia lajeja on tässä elinympäristössä kymmenittäin erityisesti selkärangattomissa, mutta myös kasveissa. Kasvilajistossa on ollut nähtävissä mm. kangasajuruohon taantuminen Rautavaaralla jopa vain kymmenen vuoden aikaikkunassa. Nyt on todellakin kiire tehdä hoitotoimia.  

Paahdeympäristöjen hoitotoimia on tarkoitus tehdä Siilinjärvi–Maaninka-harjujaksolla, Rautavaaran Vellikankaan seudulla, Vieremän Hällämönharjulla sekä Suonenjoen Lintharjulla. Hoitoon valikoituneita paahdeympäristöjä on yhteensä useita kymmeniä. Kooltaan ne ovat varsin pieniä, mutta niin ovat niissä elävät lajitkin. Kohteilla tehtävät hoitotoimet ovat pääosin varjostavan puuston poistoa ja maanpinnan hiekkakerroksen paljastamista, minkä lisäksi tehdään mm. kasvilajien siirtoistutuksia. 

2. Lähteiden ennallistaminen 

Pohjaveden purkautuessa maanpinnalle syntyy erilaisia lähteitä. Erikokoisia, pulppuavia allasmaisia avolähteitä, suoraan rinteestä purkautuvia lähdepuroja ja vaikeammin havaittavia tihkupintoja esiintyy usein lomittain. Lähteet ja niiden omalaatuinen lajisto ovat ahdingossa: vain 1 % eteläisen Suomen lähteistä on enää luonnontilassa. Etenkin metsäojitukset ovat alentaneet pohjaveden pintaa ja kuivattaneet lähteitä. Lähteitä on myös kaivettu ja otettu vedenottokäyttöön.   

Lähteitä, tai mieluiten useiden lähteiden kokonaisuuksia valitaan työkohteiksi vapaaehtoisuuden perusteella ja kohteiden valinta on käynnissä tällä hetkellä. ELY-keskukselle ilmoitettuja kohteita käydään läpi maastossa touko-kesäkuun 2021 aikana. Ensimmäisiä ennallistamistöitä on aloitettu syksyllä 2020 Keiteleen – Pielaveden seudulla neljällä kohteella, jossa ennallistamisen vaikutusalueella on yli 20 lähdettä. Ennallistamistyöt ovat tyypillisesti ojien täyttöä ja patoamista sekä kaivettujen purouomien luonnontilaistamista. Työn yhteydessä laaditaan valtakunnallinen lähteiden ennallistamisopas.  

3. Luonnontilaisten hiekkarantojen hoito 

Hiekkarannat on arvioitu luontotyyppien uhanalaisuuden selvityksessä 2018 Etelä-Suomen osalta erittäin uhanalaiseksi. Luontotyypin esiintyminen painottuu Itä-Suomeen ja mm. Pohjois-Savoon. Vuoden 2020 aikana, ilman varsinaista rahoitusta, on tehty esiselvitystä järvien hiekkarantojen tilasta. Tärkeimmät kohteet on löydetty paikkatietoaineistosta ja niistä on tuotettu ilmakuvat kohdekohtaisesti nykytilanteesta sekä yli 50 vuoden takaisesta tilanteesta. Lisäksi kohteet on pääosin kuvattu dronella vuoden 2020 aikana.  

Kaukokartoitusaineistojen perusteella kohdennetaan biologinen lajistokartoitus potentiaalisimmille kunnostuskohteille. Vuoden aikana laaditaan kokonaisarvio kunnostustarpeesta. Lisäksi ensimmäiset kunnostussuunnitelmat valmistuvat ja ensimmäisten kohteiden kunnostuksesta saadaan käytännön kokemusta seuraaville vuosille. Tarkoituksena on myös laatia valtakunnallinen hiekkarantojen hoito-opas. 

4. Lintuvesien kunnostus 

Suojeltujen lintuvesien kunnostusvelka on tällä hetkellä huomattavan suuri. Umpeenkasvu on heikentänyt myös suojeltujen lintuvesien lajistollista tilannetta. Samoin ravintokilpailu särkikalojen kanssa on heikentänyt monien vesilintulajien elinvoimaisuutta. Vaikka tutuimmilla vesilinnuilla kuten sinisorsalla ja tavilla kannat ovat pysyneet vakaina, on aiemmin yleisinä esiintyneillä tukkasotkalla ja nokikanalla kantojen kehitys ollut huolestuttavaa viime vuosina. Heinätavia ja punasotkaa on enää vaikea löytää pesivänä mistään päin Pohjois-Savoa.  

Helmihankkeessa on tarkoitus selvittää mm. Kuopion Maaningalla sijaitsevien Patalahden ja Patajärven kunnostusmahdollisuuksia. Riistaveden Likolammen kunnostus ruoppaamalla alkaa tulevana talvena. Lintuvesikunnostuksessa järjestetään myös vieraspetopyyntiä riistanhoitoyhdistysten kanssa mm. minkin ja supikoiran osalta. Luonnontieteellinen Keskusmuseo toteuttaa tänä vuonna laajat vesilintulaskennat, joiden tuloksia voidaan verrata muutaman vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen. Myös Pohjois-Savon ELY-keskus tilaa useita lintuvesien linnustokartoituksia vuosina 2020–2021. 

5. Soidensuojelun toteutus 

Soidensuojelua toteutetaan keskittyen ensisijaisesti vuonna 2014 valmistuneen soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille (n. 6100 ha). Eniten kohteita on Sonkajärvellä (2390 ha), Kaavilla (610 ha) ja Rautavaaralla (599 ha). Tuon kohdejoukon ulkopuolelta voidaan toteuttaa maakunta- ja yleiskaavan soita sekä muita valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita soita.  

Suojelu perustuu maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Suojelua toteutetaan perustamalla pysyviä yksityisiä suojelualueita ja hankkimalla alueita valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen. Suojelusta maksettava korvaus on verovapaata tuloa yksityiselle maanomistajalle. Tavoitteena on saada suojeltua n. 600 hehtaaria soita vuodessa Pohjois-Savossa vuosina 2020–2024.  

Vuonna 2020 käytettävissä oli 1 milj. euron määräraha ja suojelun piiriin tuli 649 ha soita. Suurimpia kohteita olivat Sonkajärven Kangaslammensuo (214 ha), Kiuruveden Saarisuo (158 ha) ja Kaavin Rauvanjärven itäpuoliset suot (70 ha).  

Soidensuojelussa on myös mahdollista ennallistaa soiden vesitaloutta suojelualueiden läheisyydessä. Suojelusuon vesitaloutta voidaan parantaa mm. tukkimalla ojia ja johtamalla sinne vesiä talousmetsäalueilta.  

6. Lettojen inventointi 

Lähes kaikkien lettotyyppien on arvioitu olevan uhanalaisia koko maassa. Etelä-Suomessa kaikki lettotyypit ovat äärimäisen uhanalaisia. Lettojen suojelutason on arvioitu Suomen boreaalisella alueella olevan epäsuotuisa-riittämätön, heikkenevä (U1-). Letot ovat lajistollisesti merkittäviä. Lajien uhanalaisarvioinnin mukaan lähes puolet soiden uhanalaisista ja kolmannes kaikista Punaisen listan suolajeista elää ensisijaisesti letoilla. Lisäksi lettolajeissa on paljon alueellisesti uhanalaisia lajeja. 

Hankkeen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva lettojen määrästä, esiintymisestä, tilasta, suojelutarpeesta sekä ennallistamis- ja hoitotarpeesta Suomessa. Hankkeessa myös kootaan tietoa lettojen putkilokasvi- ja sammallajien esiintymisestä keskittyen uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin lajeihin. Lisäksi hankkeessa kootaan tietoa lettojen vanhasta kulttuurikäytöstä.   

Kartoituksessa kerätyt tiedot kootaan paikkatietoaineistoiksi tavalla, joka mahdollistaa tiedon monipuolisen jatkohyödyntämisen (esim. kv- ja kansalliset arvioinnit ja raportoinnit, maankäytön suunnittelu ml. metsätalous, hoito- ja ennallistaminen, suojelun tehostaminen). Hanke myös lisää tietämystä Suomen letoista ja niiden ominaisuuksista ja edesauttaa niiden kasvillisuuden luokittelun kehittämistä sekä vahvistaa sekä lettoluontotyyppien että -lajien uhanalaisuuden arvioinneissa tarvittavaa tietopohjaa. 

Hanketta ohjaa ja koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke). Hankkeen suunniteltu kesto on 2020–2025. Pohjois-Savossa lettojen kartoitus alkaa kesällä 2021 ja jatkuu mahdollisesti 2022.  

7. Perinnebiotooppien inventointi 

Pohjois-Savossa kartoitettiin arvokkaat perinnebiotoopit vuosina 1992—2003. Arvokkaita perinnebiotooppeja, jotka ovat yleensä syntyneet karjanlaidunnuksen myötä, löydettiin silloin kolmisen sataa. Nyt kohteiden tila tarkistetaan uudelleen ja inventoidaan myöhemmin löytyneitä kohteita.  

Perinnebiotooppien uhkana on umpeenkasvu. Koska laidunnus on vähentynyt maatalouden muuttuessa, ovat myös perinnebiotoopit uhanalaistuneet. Niillä tavataan eniten uhanalaisia lajeja kaikista Suomen luontotyypeistä eli neljännes kaikista uhanalaisista lajeista elää perinnebiotoopeilla. Lajisto vaatii avointa tai puoliavointa esiintymispaikkaa, koska muutoin ne eivät pärjää kilpailussa yleisille kasvilajeille. Tavoitteena on saada perinnebiotooppeja lisää maatalouden ympäristötuen kautta laidunnukseen. Perinnebiotooppien ainoa pitkäjänteinen hoitokeino on viljelijöiden järjestämä laidunnus.  

Inventointi oli käynnissä vuonna 2020 maakunnan eteläisellä puoliskolla ja 260 kohdetta on inventoitu tähän mennessä. Useilla vanhoilla kohteilla hoito on valitettavasti loppunut ja tähän on yleisimmin syynä omasta karjasta luopuminen, jolloin perinnebiotooppialueita on päädytty mm. metsittämään. Toisaalta paljon uutta alaa on otettu hoitoon maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän tuella. Vanhojen umpeenkasvaneiden perinneympäristöjen kunnostaminen on herättänyt kiinnostusta maanomistajissa ja näiden kohteiden ennallistamista suunnitellaan kesälle 2021. Myös pienialaisia ketoja ja niittyjä olisi hyvä saada takaisin hoidon piiriin esim. Niittämällä. 

8. Natura-alueiden luontotyyppien inventointi 

Inventointi kohdistuu Natura-2000 verkoston kohteille, joilla toteutuskeinona on jokin muu kuin luonnonsuojelualueen perustaminen. Tämä tarkoittaa käytännössä puolenkymmentä Naturaan kuuluvaa harju- ja kalliokohdetta, joilla metsänkäsittely on mahdollista, kunhan metsänhoito ja luontotyyppien säilyttäminen sovitetaan yhteen. Metsänkäsittelyn ja luontoarvojen yhteensovittamisessa auttaa se, että tiedetään, missä luontoarvot Natura-alueilla sijaitsevat. Helmi-rahoituksella inventoitavat alueet ovat aikaisemmin jääneet vaille tarkkaa luontotyyppi-inventointia, joten inventoinnit edistävät kyseessä olevien Natura-alueiden suojelua. 

Vuonna 2020 kartoitettiin pääosin kallioympäristöjä mm. Etelä-Kuopion Natura-kohteilla kuten Haminavuoressa ja Kolmisoppi-Neulamäessä sekä Etelä-Konneveden kansallispuiston laidoilla Rautalammilla. Vuonna 2021 keskitytään harjumetsiin ja kartoitetaan Lintharjulla Suonenjoella sekä Tervaruukinsalossa Joroisissa. 

Kunnostuskohteet 

Pohjois Savon ELY-keskuksen alueella käytännön kunnostustoimet on saatu ensimmäisenä käyntiin lähteillä (Keitele-Pielavesi) ja paahdeympäristöissä (Vieremä, Suonenjoki). Lintuvesillä kunnostustoimiin päästää Kuopion Riistaveden Likolammella, kun aluehallintovirasto myöntänee luvan kunnostustoimille syyskaudella. Hiekkarantojen kunnostus käynnistyy loppuvuodesta 2021. Perinnebiotooppien kunnostus on tarkoitus käynnistää muutamalla kohteella vuonna 2021. 

Lajisuojelu  

Helmitöihin liittyviä lajistoselvityksiä on tilattu konsulteilta ja alan harrastajilta koskien useimpia Helmi-teemoja. Niiden avulla hoitotoimia voidaan suunnitella tarkemmin ja kohdistaa toimet luonnonarvoiltaan parhaisiin kohteisiin. 

Helmi-resursseja 

Rahoitusta Pohjois-Savon ELY-keskukselle saatiin ympäristöministeriöstä kevättalvella 2020 noin 2 miljoona euroa, jolla voitiin palkata kuusi määräaikaista suunnittelijaa. Suurin osa rahasta meni hoitotöiden toteutuskuluihin ja suojelusoiden hankkimiseen. Vuonna 2021 aloittaa vielä kolme lisähenkilöä. Määrärahaa vuoden 2021 hoitotöihin saatiin 750 000 euroa ja miljoona euroa soiden hankkimiseen maanomistajilta. 

Yhteistyö 

HELMI-elinympäristöohjelman toimeenpanossa yhteistyö muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa on tärkeää. Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella yhteistyötä varten perustetaan kesällä 2021 METSO-HELMI -yhteistyöryhmät, joissa käsitellään soiden ja metsien suojeluun sekä niiden ennallistamiseen liittyviä yhteistyökysymyksiä.  

Yhteystiedot 

Lisätietoja HELMI-toimintaohjelman eri teemoista ja niiden toteutuksesta Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella saat seuraavilta henkilöiltä: 

  • Paahdeympäristöt:Juuso Paappanen, Luonnonsuojelun asiantuntija, juuso.paappanen@ely-keskus.fi, P. 0295 026 058

  • Lähteiden ennallistaminen: Riikka Juutinen, Luonnonsuojeluasiantuntija, riikka.juutinen@ely-keskus.fi, P. 0295 026 035 

  • Hiekkarantojen hoito: Rasmus Rudnäs (1.5.2021 alkaen), Luonnonhoidon asiantuntija, rasmus.rudnas@ely-keskus.fi, P.0295 026 818 

  • Lintuvesien hoito: Veli-Matti Vallinkoski, Johtava vesienhoidon asiantuntija, veli-matti.vallinkoski@ely-keskus.fi, P. 0295 026 854 

  • Soidensuojelun toteutus: Toni Nevalainen, Luonnonsuojelun asiantuntija, toni.nevalainen@ely-keskus.fi, P. 0295 016 200 

  • Lettojen inventointi: Arto Saari, Ylitarkastaja, arto.saari@ely-keskus.fi, P. 0295 016 075 

  • Perinnebiotooppien inventointi ja hoito: Sanni Virtanen, Luonnonsuojelun asiantuntija, sanni.virtanen@ely-keskus.fi, P. 0295 016 459 

  • Natura-alueiden luontotyyppien inventointi: Mari Jäntti, Luonnonsuojelun asiantuntija, mari.jantti@ely-keskus.fi, P. 0295 026 069 

Julkaistu 16.4.2021 klo 14.41, päivitetty 18.5.2021 klo 16.39