Saostussäiliö + maahanimeyttämö

Jätevesien käsittelyn vaiheet

Jätevedet johdetaan ensin selkeytymään saostussäiliöön, jossa painavinta lika-ainesta laskeutuu pohjaan ja vettä kevyempää ainesta nousee pintaan. Selkeytynyt jätevesi johdetaan saostussäiliön viimeisen osan T-haaran kautta jakokaivoon ja siitä edelleen maahan asennettuihin imeytysputkiin. Imeytysputkien  reijistä jätevesi imeytyy jakokerroksen tai muun levitysrakenteen kautta maaperään. Jätevesi suodattuu maakerrosten läpi kohti pohjavettä. Suurin osa puhdistumisesta tapahtuu hapellisessa maavyöhykkeessä, mutta osittain puhdistuminen jatkuu jäteveden kulkiessa veden kyllästämässä pohjavesivyöhykkeessä.

Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Biokerros muodostuu yleensä lähelle imeytyskohtaa. Jäteveden fosforikuormitus vähenee fosforin sitoutuessa maaperään. Biologinen prosessi ja nitrifikaatio/denitrifikaatio vähentävät usein myös jäteveden typpikuormitusta.

Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluu seuraavat vaiheet:

  • esiselkeytys saostussäiliössä (3-osainen kaikille jätevesille, 2-osainen harmaille jätevesille),
  • jätevesien johtaminen jakokaivon kautta maahanimeyttamön imeytysputkiin,
  • jätevesien johtaminen imeytysputkista maahan ja suodattaminen maakerrosten läpi.

Kuva: Suomen ympäristökeskus

Maahanimeyttämö voidaan toteuttaa eri tavoin:

1. Imeytyskenttä

Imeytyskentässä sijoitetaan useampia imeytysputkia samansuuntaisesti yhtenäiseen kaivantoon.

2. Imeytysojasto

Imeytysojasto rakennetaan kaivamalla erillisiä ojamaisia kaivantoja.

3. Matalaan perustettu imeytyskenttä

Imeytyskenttä voidaan tehdä myös lähelle alkuperäistä maanpintaa. Tämä ratkaisuvaihtoehto voi olla mahdollinen, jos pohjavedenpinta on muutoin liian lähellä. Imeytysputkien päälle kannattaa asentaa ilmaa läpäisevä lämmöneristys.

4. Maakumpuimeytys

Maakumpuimeytys voi olla ratkaisuvaihtoehto samoista syistä kuin edellä mainittu matalaan perustettu imeytyskenttä. Ne eroavat toisistaan siten, että maakumpuimeytyksessä kaikki rakenteet tehdään kokonaan alkuperäisen maapohjan päälle. Mahdollinen ruokamultakerros kynnetään maanpinnan kaltevuussuuntaa vastaan.

5. Maahanimeyttämö levitys- ja kasvualustalla (imeytysmoduli)

Imeytysmodulien avulla tehty maahanimeyttämö eroaa tavallisesta imeytyskentästä ja ojastosta siten, että imeytysputket asennetaan imeytysmodulien päälle. Imeytysmodulit toimivat jakokerroksena ja niiden tarkoitus on suurentaa biokerroksen pinta-alaa ja tehostaa hapensaantia.

Tietoa soveltuvuudesta, tekniikasta, asennuksista ja ylläpidosta

  • Maahanimeytyksestä saattaa olla määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä.
     
  • Maahanimeyttämön suunnittelee ja mitoittaa aina ammattilainen.
  • Maahanimeyttämöä suunniteltaessa ensimmäinen tehtävä on selvittää, onko paikan maaperä imeytykseen sopiva. Suomessa maaperä on usein liian tiivistä.
  • Maahanimeyttämöä suunniteltaessa joudutaan arvioimaan imeytettyjen jätevesien vaikutusta pohjaveteen ja pohjaveden käyttömahdollisuuksiin. imeyttäminen on usein kiellettyä pohjavesialueilla.
  • Liian tiiviiseen maaperään rakennettu maahanimeyttämö ei läpäise jätevettä riittävästi ja alkaa tulvia.
  • Liian nopeasti jätevettä läpäisevään maaperään rakennettu maahanimeyttämö ei puhdista jätevettä riittävästi ja voi pilata pohjaveden.
  • Maahanimeyttämö on osoittautunut suhteellisen edulliseksi yhden talouden jätevesien käsittelyjärjestelmäksi.     
  • Maalajista riippuen jätevettä voidaan imeyttää noin 30 - 50 litraa / m2; jätevesimäärästä ja maalajista riippuen pinta-alaa voidaan tarvita henkilöä kohti noin 4 - 7 m2
  • Maahanimeyttämössä voi olla 1, 2 tai useampia linjoja.
  • Maahanimeyttämön imeytyspinnan ja ylimmän mahdollisen pohjavedenpinnan pystysuoran välisen pystysuoran etäisyyden tulee olla vähintään yksi (1) metri.
  • Piirroksia eri tavoin toteutetuista maahanimeyttämöistä on julkaisun Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen - Hajasampo-projektin loppuraportti (Kujala-Räty & Santala 2001 (toim.) liitteessä 3 (Lauri Etelämäki), julkaisussa Pienet jäteveden maapuhdistamot (Santala 1990) ja RT-ohjekortissa RT 66-11133 Haja-asutuksen jätevesien käsittely (2013).

Laitemarkkinointi

Maahanimeyttämössä käytettäviä laitteita tai rakenteita valmistavat tai tuovat maahan muun muassa seuraavat yritykset:

  • Ekopinta Oy
  • FANN VA-Teknik Ab
  • Jita Oy
  • Oy KWH Pipe Ab
  • Muovitehdas ABSO Oy
  • Plastweld Oy
  • Propipe Oy
  • Rotomon Oy
  • Uponor Suomi Oy
  • Wavin Oy

Arvio puhdistustehosta toimivuustutkimusten perusteella

Maahanimeyttämön toimivuutta ei ole mahdollista tutkia ottamalla näytteitä puhdistetusta jätevedestä. Puhdistettu jätevesi kulkeutuu vedellä kyllästymättömän maakerroksen läpi ja sen jälkeen saavuttaa pohjaveden. Imeytetty jätevesi voi eri olosuhteissa joko sekoittua pohjaveden kanssa tai kulkeutua eteenpäin pohjavedestä erillisenä "pilvenä". Asianmukaisesti toteutettu, käytetty ja huollettu maahanimeyttämö  todennäköisesti vähentää jäteveden kuormituksia vähintään yhtä hyvin kuin tavallinen maasuodattamo.

Maahanimeyttämön vaikutusta pohjaveden laatuun voidaan selvittää ottamalla näytteitä imeytysalueen ylä- ja alapuolisesta pohjavedestä. Tätä varten voidaan rakentaa pohjaveden tarkkailu- ja näytteenottoputket.

Puhdistamoiden toimivuus voi vaihdella yksittäisissä käyttökohteissa. Hyvä toimivuus edellyttää puhdistamon asianmukaista toteutusta, käyttöä ja saostussäiliön säännölllistä huoltoa.

Julkaistu 9.9.2013 klo 16.46, päivitetty 19.2.2019 klo 17.18