Saostussäiliö + maasuodattamo

Jätevesien käsittelyn vaiheet

Jätevedet johdetaan ensin selkeytymään saostussäiliöön, jossa painavinta lika-ainesta laskeutuu pohjaan ja vettä kevyempää ainesta nousee pintaan. Selkeytynyt jätevesi johdetaan saostussäiliön viimeisen osan T-haaran kautta jakokaivoon ja siitä edelleen maahan asennettuihin imeytysputkiin. Imeytysputkien reijistä jätevesi imeytyy jakokerroksen tai muun levitysrakenteen kautta suodatinmateriaaliin. Suodatinmateriaalina käytetään joko erityistä suodatinhiekkaa tai erikoisvalmisteista suodatinmateriaalia. Erikoisvalmisteisilla materiaaleilla pyritään usein tehostamaan jäteveden fosforin sitoutumista. Niitä on käytetty joko korvaamaan koko suodatinhiekka, sekoittamalla suodatinhiekkaan tai asentamalla ne kerroksena suodatinhiekan keskelle taikka ylä- tai alapuolelle.

Jätevesi johdetaan kulkemaan suodatinmateriaalin läpi, jonka jälkeen se kerätään kokoomakerrokseen asennettujen kokoomaputkien avulla pois. Sen jälkeen jätevesi johdetaan sopivaan purkupaikkaan esimerkiksi avo-ojaan. Ennen poisjohtamista tulee olla paikka, josta voi ottaa näytteen puhdistetusta jätevedestä.

Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Biokerros muodostuu yleensä suodatinkerroksen yläosaan. Jäteveden fosforikuormitusta pyritään vähentämään lähinnä sitomalla fosforia suodatinmateriaaliin. Biologinen prosessi ja nitrifikaatio/denitrifikaatio vähentävät usein myös jätevesien typpikuormitusta. Fosforista aiheutuvan kuormituksen riittäväksi vähentämiseksi joudutaan jätevesien käsittelyjärjestelmään mahdollisesti lisäämään fosforin poistoa tehostava prosessi.

Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluu seuraavat vaiheet:

  • esiselkeytys saostussäiliössä (3-osainen kaikille jätevesille, 2-osainen harmaille jätevesille)
  • jäteveden johtaminen jakokaivon kautta maasuodattamon imeytysputkiin
  • jäteveden suodattaminen imeytysputkista suodatinkerroksen läpi
  • suodatetun jäteveden kokoaminen suodatinkerroksesta kokoomaputkiin ja johtaminen kokoomakaivon ja näytteenottopaikan kautta purkuputkeen.

 

Kuva: Suomen ympäristökeskus


Maasuodattamo voidaan toteuttaa eri tavoin:

1. Tavanomainen maasuodattamo

Maasuodattamo rakennetaan perinteiseen tapaan maanpinnan alapuolelle ja jätevesi kulkee suodatinkerroksen läpi ylhäältä alaspäin. Jos maaston, viemäristön ja purkupaikan korkeuserot eivät riitä jätevesien johtamiseen painovoimaisesti koko järjestelmän läpi, jätevesi voidaan pumpata ennen tai jälkeen maasuodattamon.

2. Matalaan perustettu maasuodattamo

Maasuodattamo tehdään lähelle alkuperäistä maanpintaa tai kokonaan sen yläpuolelle. Imeytysputkien päälle voi olla tarpeellista asentaa ilmaa läpäisevä lämmöneriste. Matalaan perustettu maasuodattamo voi olla hyvä rakenneratkaisu silloin, kun pohjavedenpinta tai kallio on lähellä maanpinta. Muilta osin matalaan perustettu maasuodattamo toteutetaan samoin kuin tavanomainen maasuodattamo.

3. Vaakavirtausmaasuodattamo

Vaakavirtausmaasuodattamossa jätevesi kulkee imeytysputkista ensin alaspäin, mutta kohdattuaan vettä läpäisemättömän pinnan virtaus kääntyy lähes vaakasuoraksi. Pohjan kaltevuuden tulee olla vähintään 2%. Fosforin sitoutumista tehostava kerros voidaan rakentaa patomaiseksi rakenteeksi suodatinmateriaaliin, josta se on helpommin uusittavissa kuin tavanomaisessa maasuodattamossa.

4. Maasuodattamo levitys- ja kasvualustalla (imeytysmoduli)

Imeytysmodulien avulla tehty maasuodattamo eroaa tavallisesta maasuodattamosta siten, että imeytysputket asennetaan imeytysmodulien päälle. Imeytysmodulit toimivat jakokerroksena ja niiden tarkoitus on suurentaa biokerroksen pinta-alaa ja tehostaa hapensaantia.

Tietoa soveltuvuudesta, tekniikasta, asennuksista ja ylläpidosta

  • Maasuodattamon suunnittelee ja mitoittaa aina alan ammattilainen.
  • Maasuodattamon vaatima korkeusero (ilman pumppausta) on yli yhden (1) metrin.
  • Maasuodattamo voi tukkeutua, jos esiselkeytyksestä pääsee lietettä tai rasvaa suodatinkerrokseen.
  • Maasuodattamon biologinen prosessi tarvitsee happea, joten tuuletuksen on toimittava tehokkaasti.
  • Maasuodattamon pintakerroksen tulee läpäistä ilmaa.
  • Maasuodattamo eristetään alkuperäisestä maaperästä vedenpitävällä materiaalilla. Jos jäteveden kulkeutuminen maaperään ei aiheuta riskiä pohjaveden laadulle, voi eristyksen jättää tekemättä.
  • Jos ulkopuolisesta maaperästä eristetyn maasuodattamon eristysrakenne on viallinen, jätevettä voi kulkeutua pohjaveteen.
  • Ulkopuolisten pintavesien pääsy järjestelmään tulee estää.
  • Maasuodattamon mitoitus perustuu imeytyspinnalle eli suodatinhiekan yläpinnalle sallittavaan jätevesimäärään; suodatinpinta-alan tarve on keskimäärin noin 4 m2 asukasta kohden.
  • Suodatinkerroksen ohjeellinen paksuus on 80 senttimetriä ja suodatinhiekan rakeisuus 0 - 8 mm. Lisaäksi suodatinhiekan rakeisuuskäyrän tulee olla oikealla alueella.
  • Suodatinmateriaalin tilaajan on hyvä tarkastaa, että materiaalista on olemassa rakeisuuskäyrä ja että rakeisuus on oikea.
  • Maasuodattamossa voi olla 1, 2 tai useampia linjoja.
  • Maasuodattamon pohjan ja ylimmän mahdollisen pohjavedenpinnan välisen pystysuoran etäisyyden tulee olla vähintään 25 senttimetriä.
  • Suodatinmateriaali kyllästyy ajanmittaan jäteveden sisältämistä aineista kuten fosforista ja se joudutaan ajoittain uusimaan.
  • Fosforinpoistoa voidaan tehostaa asentamalla erillinen fosforisuodatin maasuodattamon perään tai käyttämällä suodatinkerroksessa fosforin sitoutumista tehostavaa materiaalia taikka sitomalla fosforia kemiallisella saostuksella.
  • Piirroksia eri tavoin toteutetuista maasuodattamoista on julkaisun Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen - Hajasampo-projektin loppuraportti (Kujala-Räty & Santala 2001 (toim.) liitteessä 3 (Lauri Etelämäki), julkaisussa Pienet jäteveden maapuhdistamot (Santala 1990) ja RT-ohjekortissa RT 66-11133 Haja-asutuksen jätevesien käsittely (2013).

Laitemarkkinointi

Maasuodattamon rakenteissa tarvittavia putkistoja sekä jako- ja kokoomakaivoja:

  • Ekopinta Oy
  • FANN VA-Teknik Ab
  • Jita Oy
  • Oy KWH Pipe Ab
  • Muovitehdas ABSO Oy
  • Plastweld Oy
  • Propipe Oy
  • Rotomon Oy
  • Uponor Suomi Oy
  • Wavin Oy

Arvio puhdistustehosta toimivuustutkimusten perusteella

Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, että oikein toteutettuna, huollettuna ja käytettynä edellä kuvatulla jätevesien käsittelyjärjestelmällä orgaanisen aineen (BHK7) ja kokonaistypen aiheuttaman kuormituksen osalta poistoteho on erinomaista tai hyvää. Fosforinpoiston osalta tutkimustulokset ovat vaihtelevia ja fosforinpoistoa tehostavien laitteiden tai rakenteiden lisäämiseen järjestelmään on syytä varautua erityisesti silloin, kun kuormitukselta edellytetään asetuksen tiukempien vaatimuksen mukaista 85 % fosforin vähenemää.

Puhdistamoiden toimivuus voi vaihdella yksittäisissä käyttökohteissa. Hyvä toimivuus edellyttää puhdistamon asianmukaista toteutusta, käyttöä ja huoltoa.

Tutkimuksia

Maasuodattamoiden toimintaan liittyviä tutkimuksia on koottu taulukkoon: Jätevesien maaperäkäsittely

Julkaistu 9.9.2013 klo 16.51, päivitetty 19.2.2019 klo 17.19