Saostussäiliö + maasuodattamo + fosforin jälkisaostus

Jätevesien käsittelyn vaiheet

Jätevedet johdetaan ensin selkeytymään saostussäiliöön, jossa painavinta lika-ainesta laskeutuu pohjaan ja vettä kevyempää ainesta nousee pintaan. Selkeytynyt jätevesi johdetaan saostussäiliön viimeisen osan T-haaran kautta maasuodattamon jakokaivoon ja siitä edelleen maahan asennettuihin imeytysputkiin. Imeytysputkien rei'istä jätevesi imeytyy jakokerroksen tai muun levitysrakenteen kautta suodatinmateriaaliin. Suodatinmateriaalina käytetään erityistä suodatinhiekkaa. Jätevesi johdetaan kulkemaan suodatinhiekan läpi, jonka jälkeen se kerätään kokoomakerrokseen asennettujen kokoomaputkien avulla johdettavaksi fosforin jälkisaostusyksikköön.

Fosforin jälkisaostusyksikkö käsittää saostuskemikaalin syöttölaitteiston: kemikaalisäiliö, annostelupumppu ja annostelun ohjauslaite. Saostuskemikaali voidaan syöttää joko kemikaalisäiliöstä, johon kemikaalia lisätään kaatamalla, tai suoraan kemikaalikanisterista, joka tyhjetessään vaihdetaan täysinäiseen. Kemikaali syötetään yleensä kemikaalipumpulla. Laitteistoon tulisi myös kuulua tehokas sekoituslaite ja niin sanottu hämmennysvaihe fosforisakan laskeutuvuuden parantamiseksi sekä tila, jossa kiintoaine siihen sitoutuneine fosforeineen selkeytetään pois puhdistetusta jätevedestä.

Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Biokerros muodostuu yleensä suodatinkerroksen yläosaan. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia maasuodattamoon ja saostamalla fosforia fosforin jälkisaostusyksikössä Biologinen prosessi ja nitrifikaatio/denitrifikaatio vähentävät usein myös jätevesien typpikuormitusta.

Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluu seuraavat vaiheet:

  • esiselkeytys saostussäiliössä (3-osainen kaikille jätevesille, 2-osainen harmaille jätevesille)
  • jäteveden johtaminen jakokaivon kautta maasuodattamon imeytysputkiin
  • jäteveden suodattaminen imeytysputkista maasuodattamon suodatinkerroksen läpi
  • suodatetun jäteveden kokoaminen suodatinkerroksesta kokoomaputkiin
  • jäteveden johtaminen fosforin saostusyksikköön
  • puhdistetun jäteveden johtaminen kokoomakaivosta purkuputkeen ja purkupaikkaan.


Kuva: Suomen ympäristökeskus

Maasuodattamon erilaiset toteutustavat on esitetty Puhdistamosivuston sivulla Saostussäiliö + maasuodattamo

Tietoa soveltuvuudesta, tekniikasta, asennuksista ja ylläpidosta

  • Maasuodattamon suunnittelee ja mitoittaa aina alan ammattilainen.
  • Maasuodattamon vaatima korkeusero (ilman pumppausta) on yli yhden (1) metrin.
  • Maasuodattamo voi tukkeutua, jos esiselkeytyksestä pääsee lietettä tai rasvaa suodatinkerrokseen.
  • Maasuodattamon biologinen prosessi tarvitsee happea, joten tuuletuksen on toimittava tehokkaasti.
  • Maasuodattamon pintakerroksen tulee läpäistä ilmaa.
  • Maasuodattamo eristetään alkuperäisestä maaperästä vedenpitävällä materiaalilla. Jos jäteveden kulkeutuminen maaperään ei aiheuta riskiä pohjaveden laadulle, voi eristyksen jättää tekemättä.
  • Jos ulkopuolisesta maaperästä eristetyn maasuodattamon eristysrakenne on viallinen, jätevettä voi kulkeutua pohjaveteen.
  • Ulkopuolisten pintavesien pääsy järjestelmään tulee estää.
  • Maasuodattamon mitoitus perustuu imeytyspinnalle eli suodatinhiekan yläpinnalle sallittavaan jätevesimäärään; suodatinpinta-alan tarve on keskimäärin noin 4 m2 asukasta kohden.
  • Suodatinkerroksen ohjeellinen paksuus on 80 senttimetriä ja suodatinhiekan rakeisuus 0 - 8 mm. Lisäksi suodatinhiekan rakeisuuskäyrän tulee olla oikealla alueella.
  • Suodatinmateriaalin tilaajan on hyvä tarkastaa, että materiaalista on olemassa rakeisuuskäyrä ja että rakeisuus on oikea.
  • Maasuodattamossa voi olla 1, 2 tai useampia linjoja.
  • Maasuodattamon pohjan ja ylimmän mahdollisen pohjavedenpinnan välisen pystysuoran etäisyyden tulee olla vähintään 25 senttimetriä.
  • Fosforin saostuslaitteistoja on saatavilla eri valmistajilta ja maahantuojilta.
  • Fosforin saostuslaitteiston tarvitsema korkeusero tulee selvittää laitetoimittajalta.
  • Fosforin saostuslaitteiston tarvitsemat rakenteet, muun muassa lämmöneristys tulee selvittää laitetoimittajalta.
  • Saostuskemikaalin annostelupumpun käynti voi olla kytketty jäteveden määrään (esimerkiksi tulopumppaukseen) tai aikaan (kellokytkimeen).
  • Saostuskemikaalin syöttömäärän tulee olla oikein säädetty, jotta fosforin erottuminen olisi riittävän tehokasta.
  • Jotta saostuskemikaalin annostelu toimisi jatkuvasti, saostuskemikaalia tulee lisätä kemikaalisäiliöön tai kemikaalikanisteri tulee vaihtaa uuteen ajoissa - jäteveden määrästä, laadusta, kemikaalista ja annostelusäiliön tai kanisterin koosta riippuen noin 1 kk - 6 kk välein.
  • Piirroksia eri tavoin toteutetuista maasuodattamoista on julkaisun Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen - Hajasampo-projektin loppuraportti (Kujala-Räty & Santala 2001 (toim.) liitteessä 3 (Lauri Etelämäki), julkaisussa Pienet jäteveden maapuhdistamot (Santala 1990) ja RT-ohjekortissa RT 66-11133 Haja-asutuksen jätevesien käsittely (2013).

Laitemarkkinointi

Maasuodattamossa käytettäviä putkistoja sekä jako- ja kokoomakaivoja:

  • Ekopinta Oy
  • FANN VA-Teknik Ab
  • Jita Oy
  • Oy KWH Pipe Ab
  • Muovitehdas ABSO Oy
  • Propipe Oy
  • Rotomon Oy
  • Uponor Suomi Oy
  • Wavin Oy

Fosforin saostuslaitteistoja:

  • Green Rock Oy
  • Raita Oy
  • Uponor Suomi Oy

Arvio puhdistustehosta toimivuustutkimusten perusteella

Jälkisaostuksella varustetun maasuodattamon toimivuudesta on puhdistamosivustolla tuloksia toistaiseksi vain yhdestä kohteesta. Tulokset olivat vaihtelevia.

Puhdistamoiden toimivuus voi vaihdella yksittäisissä käyttökohteissa. Hyvä toimivuus edellyttää puhdistamon asianmukaista toteutusta, käyttöä ja huoltoa.

Tutkimuksia

Maasuodattamoiden toimintaan liittyviä tutkimuksia on koottu tänne: Jätevesien maaperäkäsittely

Julkaistu 10.9.2013 klo 9.34, päivitetty 19.2.2019 klo 17.21