Saostussäiliö + maasuodattamo + fosforisuodatin

Jätevesien käsittelyn vaiheet

Jätevedet johdetaan ensin selkeytymään saostussäiliöön, jossa painavinta lika-ainesta laskeutuu pohjaan ja vettä kevyempää ainesta nousee pintaan. Selkeytynyt jätevesi johdetaan saostussäiliön viimeisen osan T-haaran kautta jakokaivoon ja siitä edelleen maahan asennettuihin imeytysputkiin. Imeytysputkien rei'istä imeytyy jakokerroksen tai muun levitysrakenteen kautta suodatinmateriaaliin. Suodatinmateriaalina käytetään erityistä suodatinhiekkaa. Jätevesi johdetaan kulkemaan suodatinhiekan läpi, jonka jälkeen se kerätään kokoomakerrokseen asennettujen kokoomaputkien avulla johdettavaksi fosforisuodattimeen.

Fosforisuodatin voi olla säiliö- tai kaivomallinen rakenne, jonka sisään on asennettu fosforia sitovaa suodatinmateriaalia. Maasuodattamossa käsitelty jätevesi johdetaan suodatinmateriaalin läpi, minkä jälkeen puhdistettu jätevesi johdetaan sopivaan purkupaikkaan esimerkiksi avo-ojaan. Ennen poisjohtamista tulee olla paikka, josta voi ottaa näytteen puhdistetusta jätevedestä.

Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Biokerros muodostuu yleensä suodatinkerroksen yläosaan. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia sekä maasuodattamoon että fosforisuodattimeen. Fosforisuodattimen suodatinmateriaali vaihdetaan uuteen ennen kuin sen teho heikkenee. Biologinen prosessi ja nitrifikaatio/denitrifikaatio vähentävät usein myös jätevesien typpikuormitusta.

Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluu seuraavat vaiheet:

  • esiselkeytys saostussäiliössä (3-osainen kaikille jätevesille, 2-osainen harmaille jätevesille)
  • jäteveden johtaminen jakokaivon kautta maasuodattamon imeytysputkiin
  • jäteveden suodattaminen imeytysputkista maasuodattamon suodatinkerroksen läpi
  • suodatetun jäteveden kokoaminen suodatinkerroksesta kokoomaputkiin
  • jäteveden johtaminen fosforisuodattimen suodatinmateriaalin läpi
  • puhdistetun jäteveden johtaminen näytteenottopaikan kautta purkuputkeen ja purkupaikkaan

 

Kuva: Suomen ympäristökeskus

Maasuodattamon erilaiset toteutustavat on esitetty Puhdistamosivuston sivulla Saostussäiliö + maasuodattamo

Tietoa soveltuvuudesta, tekniikasta, asennuksista ja ylläpidosta

  • Maasuodattamon suunnittelee ja mitoittaa aina alan ammattilainen.
  • Maasuodattamon vaatima korkeusero (ilman pumppausta) on yli yhden (1) metrin.
  • Maasuodattamo voi tukkeutua, jos esiselkeytyksestä pääsee lietettä tai rasvaa suodatinkerrokseen.
  • Maasuodattamon biologinen prosessi tarvitsee happea, joten tuuletuksen on toimittava tehokkaasti.
  • Maasuodattamon pintakerroksen tulee läpäistä ilmaa.
  • Maasuodattamo eristetään alkuperäisestä maaperästä vedenpitävällä materiaalilla. Jos jäteveden kulkeutuminen maaperään ei aiheuta riskiä pohjaveden laadulle, voi eristyksen jättää tekemättä.
  • Jos ulkopuolisesta maaperästä eristetyn maasuodattamon eristysrakenne on viallinen, jätevettä voi kulkeutua pohjaveteen.
  • Ulkopuolisten pintavesien pääsy järjestelmään tulee estää.
  • Maasuodattamon mitoitus perustuu imeytyspinnalle eli suodatinhiekan yläpinnalle sallittavaan jätevesimäärään; suodatinpinta-alan tarve on keskimäärin noin 4 m2 asukasta kohden.
  • Suodatinkerroksen ohjeellinen paksuus on 80 senttimetriä ja suodatinhiekan rakeisuus 0 - 8 mm. Lisäksi suodatinhiekan rakeisuuskäyrän tulee olla oikealla alueella.
  • Suodatinmateriaalin tilaajan on hyvä tarkastaa, että materiaalista on olemassa rakeisuuskäyrä ja että rakeisuus on oikea.
  • Maasuodattamossa voi olla 1, 2 tai useampia linjoja.
  • Maasuodattamon pohjan ja ylimmän mahdollisen pohjavedenpinnan välisen pystysuoran etäisyyden tulee olla vähintään 25 senttimetriä.
  • Fosforisuodatin asennetaan yleensä maahan maasuodattamon perään.
  • Fosforisuodattimeen kuuluu säiliö, putkisto ja säiliöön asennettu suodatinmassa.
  • Markkinoilla on erilaisia fosforisuodattimia, joiden vaatima korkeusero kannatta selvittää etukäteen.
  • Markkinoilla on erilaisia suodatinmateriaaleja.
  • Fosforisuodattimen suodatinmateriaali joudutaan uusimaan ennen kuin sen fosforin sitomiskyky heikkenee .
  • Fosforisuodattimen suodatinmateriaalin uusimistiheys ja käytetyn materiaalin kuljetus ja sijoitus kannattaa selvittää ennen fosforisuodattimen hankkimista.
  • Piirroksia eri tavoin toteutetuista maasuodattamoista on julkaisun Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen - Hajasampo-projektin loppuraportti (Kujala-Räty & Santala 2001 (toim.) liitteessä 3 (Lauri Etelämäki), julkaisussa Pienet jäteveden maapuhdistamot (Santala 1990) ja RT-ohjekortissa RT 66-11133 Haja-asutuksen jätevesien käsittely (2013).

Laitemarkkinointi

Maasuodattamossa käytettäviä putkistoja sekä jako- ja kokoomakaivoja:

  • Ekopinta Oy
  • FANN VA-Teknik Ab
  • Jita Oy
  • Oy KWH Pipe Ab
  • Muovitehdas ABSO Oy
  • Propipe Oy
  • Rotomon Oy
  • Uponor Suomi Oy
  • Wavin Oy

Fosforisuodattimia ja niissä käytettäviä suodatinmateriaaleja

  • FANN VA-Teknik Ab
  • Kemira Oy
  • Oy KWH Pipe Ab
  • Nordkalk Oyj Abp
  • Propipe Oy

Arvio puhdistustehosta toimivuustutkimusten perusteella

Tutkimussivuilla on referoitu viittä tutkimusta, joissa tutkittiin sellaisten järjestelmien toimivuutta, joihin kuului maasuodattamo ja fosforisuodatin. Tutkimuksissa on ollut mukana erilaisia fosforisuodattimia ja suodatinmateriaaleja, mikä on syytä ottaa huomioon tuloksia arvioitaessa. Tulosten perusteella voidaan arvioida tällä sivulla esitetyllä jätevesien käsittelyjärjestelmällä olevan mahdollista saavuttaa orgaanisen aineen (BHK7), kokonaisfosforin ja kokonaistypen aiheuttaman kuormituksen osalta erinomaisen tai hyvän poistotehon.

Puhdistamoiden toimivuus voi vaihdella yksittäisissä käyttökohteissa. Hyvä toimivuus edellyttää puhdistamon asianmukaista toteutusta, käyttöä ja huoltoa.

Tutkimuksia

Maasuodattamoiden toimintaan liittyviä tutkimuksia on koottu taulukkoon: Jätevesien maaperäkäsittely

Julkaistu 10.9.2013 klo 9.31, päivitetty 19.2.2019 klo 17.20