Haja-asutuksen jätevesihuollon käsitteitä

Seuraavassa on kerrottu joistakin pienten jätevesimäärien käsittelyssä käytetyistä prosesseista:

Adsorptio

 

Adsorptiossa jäteveden lika-aineita tarttuu jonkin toisen aineen pintaan. Esimerkiksi suodatuksessa fosforia sitoutuu suodatinmateriaaliin kemiallisen adsorption avulla. Jäteveden suodatukseen on pyritty kehittämään erityisiä adsorptiomateriaaleja.

Aktiivilietemenetelmä

 

Biologinen puhdistusmenetelmä, jossa jäteveden eloperäisen aineen hajotukseen osallistuva pieneliöstö muodostaa puhdistamon aktiivilietteen.

Biologinen puhdistus

 

Jäteveden biologinen puhdistus perustuu siihen, että bakteerit ja muut pieneliöt käyttävät jäteveden sisältämiä eloperäisiä aineita ravintonaan. Eloperäinen aine hajoaa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Biologinen hajotusprosessi voi tapahtua monella eri tavalla. Pieneliöstö voi kehittyä suodattimeen tai johonkin muuhun kiinnityspintaan taikka se voi muodostaa niin sanotun aktiivilietteen.

Biologinen suodatin

 

Suodatuskerrokseen muodostuu niin sanottu biokerros, jossa pieneliöstö hajottaa jäteveden lika-aineita.

Bioroottori

 

Puhdistamon biologinen hajotustoiminta tapahtuu pyörivissä kiekoissa, jotka on puolittain upotettu jäteveteen.

Harmaat vedet

 

Pesu-, sauna- ja keittiövedet.

Jatkuvatoiminen aktiivilietemenetelmä

 

Puhdistamolle tuleva jätevesi johdetaan ensin ilmastusaltaaseen ja sen jälkeen selkeytysaltaaseen.

Kasvi- ja kosteikkopuhdistus

 

Jäteveden sisältämiä aineita sitoutuu kasvillisuuteen, joka istutetaan imeytyskenttään tai kosteikkoaltaaseen.

Kemiallinen saostus

 

Jätevedessä liuenneena olevaa fosforia voidaan poistaa muuttamalla sitä kiinteään muotoon, jolloin se laskeutuu muun kiinteän aineen mukana. Saostuskemikaaleina käytetään useimmiten raudan tai alumiinin yhdisteitä.

Maapuhdistus

 

Jätevesi johdetaan maakerrosten läpi, jolloin tapahtuu sekä mekaanista suodattumista, jäteveden sisältämän eloperäisen aineen biologista hajotusta että fosforin adsorboitumista suodatinmateriaaliin. Maapuhdistamo voi periaatteessa tarkoittaa mitä hyvänsä maahanimeyttämön tai maasuodattamon sovellusta.

Nitrifikaatio

 

Nitrifikaatiossa jäteveden ammonium-typpeä hapettuu nitraatiksi. Nitrifikaatio ei vielä poista typpeä, mutta on toivottu ilmiö, koska ammonium-typpi kuluttaa vesistöissä happea ja voi olla vaarallista kaloille. Nitrifikaatio käynnistyy melko helposti pienissä biologisissa puhdistamoissa, jos happea on tarpeeksi ja jätevesi viipyy järjestelmässä riittävän kauan.

Nitrifikaatio-denitrifikaatio

 

Jäteveden sisältämiä typpiyhdisteitä voidaan poistaa niin sanotun nitrifikaatio-denitrifikaatio -prosessin avulla. Typpiyhdisteitä hapetetaan ensin nitraatiksi (nitrifikaatio) ja sen jälkeen nitraattina oleva typpi pelkistetään typpikaasuksi (denitrifikaatio). Typpeä poistavat puhdistamot on suunniteltu siten, että niissä on nämä prosessit mahdollistavat olosuhteet.

Panospuhdistamo

 

Aktiivilietemenetelmän sovellus, jossa ilmastus ja selkeytys tapahtuvat samassa altaassa vuorotellen. Panospuhdistamon nimitys tulee siitä, että jätevesi tavallaan käsitellään panoksittain.

Selkeytys

 

Jätevesi johdetaan säiliöön, jossa jätevedessä olevaa kiintoainetta laskeutuu säiliön pohjalle ja vettä kevyempää ainetta nousee säiliön pinnalle. Suuri osa jäteveden haitallisista aineista on kuitenkin veteen liuenneina eikä niitä saada poistettua pelkällä selkeytyksellä.

Suodatus

 

Jätevesi johdetaan suodatinkerroksen läpi. Haitallisia aineita tarttuu suodatinaineksen rakeisiin ja rakeiden väliin. Suodatinkerroksen pintaan voi muodostua biologisesti toimiva kerros, jolloin puhutaan biologisesta suodattimesta.

Talousjätevedet

 

Kiinteistön kaikki jätevedet sisältäen harmaat vedet ja WC-vedet

 

Julkaistu 12.9.2013 klo 13.01, päivitetty 19.2.2019 klo 17.35