Vesitilanne - jäänpaksuus

Oulun eteläpuolella jäätilanne heikko, Lapissa jäänpaksuus ennallaan tai ohentunut (3.5.)

Jäänpaksuusmittauksia ei voitu enää turvallisuussyistä tehdä Pello-Suomussalmi-linjan eteläpuolella. On syytä muistaa, että keväisin jään paksuus ei kerro sen kantavuudesta, ja jäätilanne voi heikentyä nopeasti lauhan sään, vesisateen ja auringonpaisteen ansiosta. Jäätilanne voi muuttua saman vuorokaudenkin aikana siten, että yöpakkasten jälkeen aamulla kantava jää heikkenee petollisesti iltapäivällä auringonpaisteessa jään haurastuessa ja puikkoontuessa.

Huhtikuun 30. päivän mittauksissa jäät olivat lähteneet monin paikoin keskisestä Suomesta. Oulujärven Manamansalon mittauspaikka oli sula, mutta heikkoa jäätä vielä esiintyi Oulujärvellä. Pello-Suomussalmi-linjan pohjoispuolella jäänpaksuus vaihteli 40-50 cm:n paikkeilla havaintopaikoilla, mikä oli 10 cm ajankohdan keskimääräistä paksuutta ohuempaa. Tyräjärvellä, Kuusamon Muojärvellä sekä Sodankylän Unarissa kokonaisjäänpaksuus oli ohentunut noin viidellä senttimetrillä verrattuna edelliseen mittaukseen.

Pohjois-Lapissa kokonaisjäänpaksuus vaihteli 45-96 cm:n paikkeilla havaintopaikoilla. Inarijärven havaintopaikoilla kokonaisjäänpaksuus oli hieman ohentunut edellisestä mittauksesta, muilla pysynyt pääsääntöisesti ennallaan tai hieman paksuuntunut. Kilpisjärvellä kokonaisjäänpaksuus oli 96 cm, ja jääpeite oli 10 cm paksumpaa kuin keskimäärin tähän aikaan.

Jäätilannearvio perustuu havaintoihin

SYKE päivittää arvion jäätilanteesta tälle sivulle kolme kertaa kuukaudessa. Arvio perustuu 47 havaintopaikan jäänpaksuusmittauksiin eri puolilla Suomea. Jäänpaksuus mitataan noin kymmenes, kahdeskymmenes ja kolmaskymmenes päivä kuukausittain.

Tuoreimmat havainnot löytyvät mm. vesi.fi:n jäätilannekartalta. Jokaisen on mahdollista tallentaa myös omat jäähavaintonsa, jolloin ne näkyvät kartalla. SYKE ei tarkista näitä havaintoja. Pelkän kartan arvioiden ja havaintojen perusteella jäälle ei tule mennä, koska jään laatu ja paksuus vaihtelevat suuresti samankin järven eri kohdissa ja eri vesistöissä.

Jäätilanteen yleispiirteistä kehittymistä voi seurata jäänpaksuuden laskennallisen arvion eli kartan värien avulla. Arvio tehdään mallintamalla ja siinä hyödynnetään jäänpaksuushavaintoja sekä mm. säätietoja ja -ennusteita. Jääntilannekartan perusteella ei voi päätellä minkään vesistön todellista jäänpaksuutta. Jäänpaksuushavainnot edustavat mittauspäivänä vain kyseistä paikkaa, ja ne ovat siten ohjeellisia eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita.

Lisää

Ilmatieteen laitos

Lisätietoja

Julkaistu 21.3.2019 klo 11.05, päivitetty 3.5.2021 klo 10.27