Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vesi- ja tulvatilannetta voit seurata myös uudessa  vesi.fi:n karttapalvelussa. Sivustoa tuottavat SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen Tulvakeskus yhteistyössä vesialan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Pohjois-Suomen joet kääntyvät nousuun alkuviikosta (Tulvakeskus 8.5.)

Jokien virtaamat ovat olleet pääosin laskussa kylmän sään vuoksi, mutta ensi viikon alussa lämpenevä ja sateinen sää kääntää Pohjois-Suomen jokien virtaamat ja vedenpinnat nousuun.

Simo- ja Kuivajoella sekä Iijoella odotetaan varsinaisia kevään tulvahuippuja toukokuun puolivälin tienoille. Lapin jokien tulvien ennustetaan ajoittuvan vasta aikaisintaan toukokuun puoliväliin pääosin ja niistä odotetaan keskimääräistä pienempiä. Tornionjoen tulvahuippu olisi tämän hetken ennusteiden mukaan keskimääräisenä tai vähän sitä suurempana vasta kesäkuun alussa. Iijoen alueella Pudasjärvellä tulvavesi saattaa kastella mökkejä, ja Jongunjärvellä vesi katkaisee ennusteiden mukaan paikallisteitä toukokuun puolivälissä.

Järvi-Suomen suurien järvien vedenpinnat ovat tyypillisiä kevätkorkeuksia ylempänä. Päijänteen vedenpinta nousee ennusteen mukaan kesäkuun alkuun mennessä tulvarajana pidetyn tason NN+78,80 m lähelle. Myös muut suuret järvet, kuten Saimaa ja Pielinen, ovat nousemassa selvästi keskimääräistä korkeammalle. Koillismaalla Kitkajärven ennustetaan nousevan selvästi normaalia alkukesän tasoa korkeammalle, lähelle viime kesän tasoa.

 

Etelä- ja Lounais-Suomi (7.5.)

Sateet ovat nostaneet etenkin Lounais-Suomen jokien vedenpintoja. Etelärannikon vesistöissä sademäärät ovat jääneet vähäisemmiksi ja nousua on vain hieman. Seuraavan viikon aikana muutokset ovat vähäisiä, mutta ensi viikon lopulla runsaammat sateet ovat mahdollisia.

Järvet ovat pääosin ajankohdan keskitasolla. Lohjanjärvi nousi kevätkorkeudelle selvästi tavanomaista aikaisemmin ja on pysynyt viime viikot samoissa lukemissa. Luonnontilainen Artjärven Pyhäjärvi on laskenut huhtikuun alun tulvahuipustaan 60 cm ja jatkaa laskuaan.

Vuoksen vesistö ja Kaakkois-Suomi (7.5.)

Viilentynyt sää on hidastanut lumen sulantaa Vuoksen vesistön pohjoisosissa. Jokien ja useimpien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet laskuun. Ensi viikolle ennustettu lämmin jakso sulattaa loputkin lumet vesistön pohjoisosista ja alueen jokien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan uuteen tulvahuippuun ensi viikon lopulla. Suurista järvistä Kallaveden vedenkorkeus on jo lähellä tämän kevään maksimikorkeutta, Pielisen tulvahuippu ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen ja Saimaan kesä-heinäkuun vaihteeseen.

Saimaan vedenpinta on 55 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee vielä 10-30 cm kesäkuun puoliväliin mennessä. Vedenkorkeuden nousua pyritään hillitsemään lisäjuoksutuksilla, jotka on aloitettu jo joulukuussa. Ilman suuria sateita lisäjuoksutusten ansiosta vältytään suuremmilta tulvavahingoilta.

Pielisen vedenkorkeus on noin puoli metriä ajankohdan keskitasoa ylempänä ja kääntynyt tavallista aiemmin nousuun. Tämänhetkisen ennusteen mukaan touko-kesäkuun vaihteeseen ajoittuva kevättulva nousee 10-40 cm tavallista korkeammalle. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 20-50 cm toukokuun loppuun mennessä.

Kallaveden pinta on 25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Vedenkorkeus on noussut jo lähelle keskimääräistä kevättulvahuippua. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy tällä tasolla tai nousee hieman toukokuun loppuun mennessä. Konnuksen kanavasta ja Naapuskosken padolta tehdään lisäjuoksutuksia vedenkorkeuden nousun hillitsemiseksi.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (29.4.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien suurten järvien pinnat ovat nousussa, ja niiden ennustetaan nousevan keskimääräisiä kevään ja alkukesän vedenkorkeushuippuja korkeammalle. Tämä johtuu lähinnä kahdesta tekijästä: vedenpinnat olivat jo talven jälkeen ennen nousun alkamista tavanomaista korkeammalla ja lisäksi lunta on kertynyt keskimääräistä enemmän. Huhtikuun sademäärä alueella oli hieman keskimääräistä suurempi.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 40 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella ja nousussa. Ennusteen mukaan vedenpinta nousee kesäkuun puoliväliin mennessä tulvarajana pidetyn tason NN+78,80 m tuntumaan tai jopa sen yläpuolelle. Päijänteen lähtövirtaama on nostettu vedenpinnan nousun hillitsemiseksi varsin suureksi. Tämän myötä myös Kymijoen virtaama on suuri, Kuusankoskella hieman suurempi kuin tulvarajaksi määritelty virtaama 480 m3/s. Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama ei enää juurikaan kasva, mutta pysyy lähellä nykyisiä lukemia koko toukokuun.

Vesistöalueen pohjoisosan suuret järvet Keitele, Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka ovat niinikään nousussa ja 25-40 cm keskimääräistä ylempänä. Järvien vedenpintojen ennustetaan saavuttavan selvästi keskimääräistä korkeammat keväthuippunsa toukokuussa. 

Myös Mäntyharjun reitillä vedenpinnat ovat nousussa. Esimerkiksi Puulan pinta on 15 cm ja Vuohijärvi lähes 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (6.5.)

Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat pieniä, mutta kasvavat lähipäivinä hieman sateiden vuoksi. Luonnontilaisten järvien, esimerkiksi Längelmäveden reitin järvien sekä Tarjanteen ja Keurusselän vedenkorkeudet ovat pääosin saavuttaneet tämän kevään korkeimmat lukemansa, jotka ovat paikoin keskimääräistä kevättä korkeampia. Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdalle tavanomaisissa lukemissa, tosin Isojärven pintaa on laskettu kevättulvan jälkeen tavanomaista alemmas.

Pohjanmaa (8.5.)

Jokien virtaamat ovat olleet kylmän sään vuoksi laskussa koko Pohjanmaan alueella. Ensi viikon alussa voimakkaasti lämpenevä sää kääntää kuitenkin virtaamat ja vedenpinnat nousuun Pohjois-Pohjanmaan alueella. Alueelle saattaa tulla myös jonkin verran sateita.

Iijoella ja Kuivajoella jokien pinnat kääntyvät nousuun ennusteiden mukaan maanantaista alkaen. Kevään toisen tulvahuipun ennustetaan tulevan toukokuun puolivälissä ja siitä odotetaan keskimääräisen suuruista. Pudasjärvellä tulvavesi voi kastella mökkejä, ja mikäli sää jatkuu pitkään lämpimänä ja sateisena jopa asuinrakennuksia voi olla kastumisvaarassa. Jongunjärvellä tulvavesi katkaisee paikallisteitä toukokuun puolivälissä. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutuksia pidetään pieninä, noin 2-4 m3/s:ssa.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla virtaamat pysyvät nykyisellä tasollaan, tosin paikoin ne voivat hieman nousta sateiden vaikutuksesta. Lunta alueella ei enää merkittävästi ole. Järvien vedenkorkeudet ovat osin edelleen nousussa. Lappajärven ja Lestijärven ennustetaan nousevan hieman keskimääräistä suurempiin tulvahuippuihin toukokuun puolivälissä.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (7.5.)

Ensi viikon lämmin sääjakso kiihdyttää lumen sulantaa Oulujoen vesistössä ja järvien tulovirtaamat kasvavat nopeasti ja saavuttavat monin paikoin kevään tulvahuippunsa viikon lopulla tai seuraavan viikon alussa. Sotkamon reitillä tulvahuipuista ennustetaan keskimääräisiä pitkän sulamisjakson vuoksi. Hyrynsalmen reitillä on enemmän lumia jäljellä, joten nopea sulaminen voi nostaa luonnontilaisia järviä keskimääräisiä kevättasoja korkeammalle.

Säännösteltyjä järviä täytetään kevään sulamisvesillä ja niiden pinnat nousevat nopeasti. Oulujärven juoksutukset Oulujokeen ovat keskimääräistä suurempia koko kevään ajan. 

Myös Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat nousevat nopeasti lämpimien säiden vuoksi, mutta niiden kevättulvahuiput ajoittuvat kuitenkin vasta kesäkuun alkuun. Oulankajoen keväthuippu ajoittuu ennusteessa toukokuun puolivälin tienoille. Lumen vesiarvo alueella on keskitasoa, mutta pohjavesivarastoissa on sateisen syksyn jäljiltä runsaasti vettä, joten järvet nousevat keskimääräisiä kevättulvatasojaan korkeammalle. 

Lappi (7.5.)

Viileä sääjakso on pitänyt Lapin jokien virtaamat pieninä. Sulantaa ei ole juurikaan tapahtunut tällä viikolla. Ennusteen mukaan sää alkaa lämmetä Pohjois-Suomessa lähipäivinä, minkä johdosta jokien virtaamat alkavat kasvaa ensi viikon puolella. Simojoella tulvahuippua ennustetaan jo toukokuun puoliväliin.

Lumen vesiarvo on pysynyt Lapissa pääasiassa lähellä keskimääräistä tai hieman keskimääräistä pienempänä. Kemijärven yläpuolisella alueella lumen vesiarvo on nyt noin 120 mm, kun keskimäärin tähän aikaan vuodesta arvo olisi 100 mm. Suurimmat lumimäärät löytyvät edelleen Tornionjoen yläosilta, missä lunta on tyypillistä enemmän. Muonion yläpuolella on arviolta noin 220 mm, mikä on hieman normaalia enemmän. Myös Tornionjoen Ruotsin puolisilla osilla lumen vesiarvo on paikoin yli 200 mm. Viileä toukokuun alku on hidastanut lumen sulantaa ja siirtänyt tulvahuippuja toukokuun loppupuolelle. Lumen määrän perusteella Pohjois-Suomen kevättulvat ovat tänä vuonna keskimääräisiä tai keskimääräistä pienempiä. Tornionjoella on mahdollisuus vielä keskimääräistä suurempaan tulvaan. Tulvien suuruuteen vaikuttaa sulamisjakson lämpötilat ja sademäärät. Jo valmiiksi havaintojen keskiarvoa heikommat jokijäät voivat monilla jokiosuuksilla sulaa paikalleen tänä keväänä, joten Pohjois-Suomen jääpatoriski on arviolta enää selvästi keskimääräistä pienempi.   

Osa Pohjois-Suomen järvistä, kuten Kemijärvi on vielä kevätkuopissaan viivästyneet sulannan alkamisen takia. Pinnat lähtevät nousuun toukokuun puolivälissä. Tengeliönjoella järvien vedenkorkeudet ovat jo nousussa.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 8.5.2021 klo 13.17